KIVILAJIT
Maankuori muodostuu kiinteästä kallioperästä eli litosfääristä, jota peittää Suomessa suurelta osin maaperä eli erilaiset maalajit. Kallioperän muodostavat erilaiset kivilajit, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta mineraalista. Mineraalit esiintyvät luonnossa kemiallisina, epäorgaanisina yhdisteinä, joilla on kiinteä olomuoto. Mineraaleja ovat mm. kvartsi, maasälpä ja kiille. Myös yksi ainoa alkuaine voi muodostaa mineraalin, mm. kupari, hopea ja kulta. Kivilajitkoostuvat yhdestä tai useammasta mineraalista. Kivilajit jaetaan syntytapansa perusteella magmakivilajeihin, sedimenttikivilajeihin ja . Näihin pääluokkiin kuuluvat kivilajit nimetään niiden rakenteen ja mineraalisisällön perusteella. Magmakivet ovat syntyneet kiteytymällä sulasta kiviaineksesta eli magmasta. Magmakivat jaetaan kolmeen ryhmään: syväkiviin, pintakiviin ja puolipinnallisiin juonikiviin. Magmakiviä ovat esimerkiksi graniitti ja syeniitti. Sedimenttikivet eli kerrostuneet kivilajit syntyvät mm. ilmastollisten tekijöiden vaikutuksesta kivilajien rapautuessa ja muodostavat mahdollisesti lajittuneita ja kerroksellisia maalajeja, joiden osaset muodostuvat vähitellen sedimenttikivilajeiksi. Esimerkkejä sedimenttikivilajeista ovat hiekkakivi ja kivihiili. Metamorfiset kivet syntyvät, kun maankuoren liikkeiden yhteydessä magmakivet ja sedimenttikivet muuttuvat kovassa paineessa ja lämpötilassa. Metamorfisia kivilajeja kutsutaan myös kiteisiksi liuskeiksi. Esimerkkejä ovat kvartsiitti ja kiteinen kalkkikivi. |