Jäätikön kulutusvoima on uskomaton. Kulutusta on kahdenlaista: jään pohjaan se-koittunut kiviaines hankaa alustaa ja jäätikön pohjalla tapahtuva vuoroittainen sulaminen ja jäätyminen rikkovat uutta kalliota jäätikön kuljetettavaksi. Jäätikön kulutus kohdistuu kallioperän lisäksi myös irtomaapeitteeseen. Jos jäätikön kyky kuluttaa on uskomaton, on sen kuljetuskapasiteettikin sitä. Jäätikön kuljetuskyky jaetaan kahteen osaan. Jäätikkö pystyy kuljettamaan ällistyttävän suuria kappaleita mutta myös ällistyttäviä määriä ainesta.

Jäätikön kulutus on kohdistunut Suomessa rapautuneeseen kallioon ja kallioperän ruhjevyöhykkeisiin. Suomen kallioperän pinnanmuodot vastaavatkin nykyään terveen rapautumattoman kallion pintaa. Kulutuksen voimakkuus on vaihdellut alueellisesti. Heikointa kulutus on ollut jäänjakaja-alueilla sekä tasaisilla alueilla. Jäänjakaja-alueella on sijainnut mm. Keski-Lappi. Korkeuserojen vaikutus kulutukseen näkyy Enontekiön suurtuntureiden välisissä laaksoissa. Nykyään Suomea peittää keskimäärin 7 metrin paksuinen mineraalimaapeite. Tämä vastaa sitä määrä, minkä kallio on kulunut viimeisen jääkauden aikana. Jos otetaan huomioon kaikkien viimeisen 2,5 miljoonan vuoden aikaisten jäätiköitymisten kulutus, on laskettu, että Fennoskandia peittyisi 25 m paksun irtomaapeitteen alle ja Itämeren allas täyttyisi. Suurin osahan tästä aineksesta on kulkeutunut jäätikön mukana Keski-Eurooppaan.

Kulutusmuotoja

Liikkuva jäätikkö syvensi alustansa painanteita ja pyöristi kohoumia. Painanteisiin ovat syntyneet Suomen lukemattomat järvet ja suot, joiden suuntautuneisuus kertoo usein jäätikön etenemissuunnan. Kalliokohoumat kuluivat monin paikoin paljaiksi silokallioiksi, joihin jään kuljettamat kivet repivät naarmuja ja uurteita. Silokallioidenkin muodossa voidaan havaita jään liikkumissuunta: vastasivu (jään tulosuunta) on sileä ja suojasivu rikkonainen.

Kasautumismuotoja

Jäätikön mukanaan kuljettamaa kiviainesta nimitetään moreeniksi. Se koostuu karkeusasteeltaan vaihtelevasta materiaalista aina savesta lohkareisiin saakka. Jäätiköitymisen eri vaiheissa moreeni kasautui monenlaisiksi muodostumiksi. Moreeni on lajittumatonta ainesta, jossa erikokoiset partikkelit ovat sekaisin. Moreenia 

Jäätikön etenemisvaiheessa moreenia kasautui jään alle, kun esimerkiksi jokin virtauseste aiheutti häiriön jään virtauksessa. Tällaista tiiviiksi painunutta ainesta nimitetään pohjamoreeniksi. Pohjamoreenimuodostumia ovat mm. drumliinit. Drumliinit ovat pitkänomaisia moreenikumpuja, joilla on usein kalliosydän. Ne esiintyvät jopa tuhansien pitkittäissuuntaisten selänteiden parvina antaen maisemalle selvästi juovikkaan muodon.