|
Maankohoaminen
Jääkauden jälkeinen kehitys jatkuu edelleenkin. Itämeren vaiheisiin vaikuttanut maankohoaminen muovaa edelleenkin Suomen rannikkoa etenkin Pohjanlahdella. Maankohoamisen aiheuttaa maankuoren palautumisesta alkuperäiseen asemaansa. Mannerjäätikkö painaa maan kuoren lommolle ja vaipan yläosasta siirtyy massoja sivulle. Kun jäätikön paino poistuu nämä massat palaavat takaisin, jolloin maankuori kohoaa. Nykyisin maa kohoaa Perämeren ympäristössä 9 mm ja Kaakkois-Suomessa 2 mm vuodessa. Jäätikön peräännyttyä maa kohoaminen on aluksi nopeaa, jonka jälkeen seuraa kohoamisen nopea hidastuminen. Perämeren pohjoispuolella kohoamisvauhti oli 10 m sadassa vuodessa noin 9 000 vuotta sitten. 7 000 vuotta sitten vauhti oli jo 1,3 m sadassa vuodessa. Jään painamasta lommosta on vielä jäljellä 100-150 m ja tämän kohoamiseen on arveltu menevän aikaa 7 000-12 000 vuotta. Perämeri kuroutuu järveksi noin 2 000 vuodessa. Suomessa maankohoaminen on tunnettu ilmiö. Jo yksi ihmisikä riittää siihen, että meri mataloituu siinä määrin, että siitä on haittaa. Maankohoamista on tutkittu tarkkavaaituksilla sekä mittaamalla järvien vedenkorkeusvaihteluja ja merenrannikon korkeusvaihteluja. Maankohoamisesta todistavat myös Pohjanlahden rannikkokaupunkien satamien siirtyminen. Vaasan satama sijaitsee 10 km lännempänä kuin 1200-luvulla. Vielä enemmän on jouduttu siirtämään Porin satamaa: 1000-luvulla satama sijaitsi 40 km itään nykyisestä rantaviivasta. Maankohoamisesta on aiheutunut myös tulvahaittoja. Tasaisella Pohjanmaalla alavilla, hyvin eroosiota kestävillä alueilla tulvat ovat lisääntyneet. Alueilla, joilla on helposti erodoituvia sedimenttejä, joet ovat kuluttaneet itselleen selvät laaksot, jolloin maankohoamisesta ei ole ollut niin paljon haittaa. Maankohoamisesta on ollut myös hyviä seurauksia: Pohjanlahden rannikko- ja saaristokunnat ovat kasvattaneet pinta-alaansa useamman hehtaarin vuodessa. Esimerkiksi Hailuoto on kohonnut merestä muutamassa tuhannessa vuodessa ollen nykyisin 200 km²:n suuruinen. Kesämökkien omistajia rannan siirtyminen ei tietenkään miellytä; oma ranta pakenee suorastaa silmissä. Maankohoaminen Liminganlahdella |
|
|
|
|
|