Biologian laitos - Tutkimuksen toimintakäsikirja

Päivitetty viimeksi 17.12.2009 

Siirry laatusivuston alkuun



1.
Tutkimuksen strateginen johtaminen

2. Tutkimushenkilöstön rekrytointi

3. Tutkimuksen rahoitus

4. Tutkimuksen infrastruktuurin hankinta, ylläpito, (yhteis)käyttö ja tuki

5. Tutkijakoulutus ja jatko-opinnot

6. Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus

7. Tieteellinen julkaiseminen

8. Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen

 


 

 

 

 

 

 

 

 

1. Tutkimuksen strateginen johtaminen ^ ALKUUN ^

Toiminnan kuvaus ja vastuut

Biologian laitoksen tutkimusstrategia on määritelty johtoryhmän valmistelemassa ja laitosneuvoston hyväksymässä toimintastrategiassa Toimintastrategiassa näkyvät myös tutkimus-resurssien suunnittelun ja hankinnan linjaukset. Laitoksen tapa suunnata tutkimusta tietyille aloille tapahtuu pääasiassa virantäyttökuvausten avulla. Johtoryhmä valmistelee kuvaukset, jotka laitosneuvosto käsittelee ja tiedekuntaneuvosto lopullisesti hyväksyy.

Tutkimusyhteistyötä tehdään laajalla kansallisella ja kansainvälisellä pohjalla. Tähän pyritään mm osallistumalla EU:n ja pohjoismaisiin tutkijaverkostoihin ja laajalla kansallisella ja kansainvälisellä rekrytoinnilla sekä opettajakunnassa, tutkijoissa että jatko-opiskelijoissa. Biologian laitokselta koordinoidaan populaatiogenetiikan tutkijakoulua (Prof. Outi Savolainen 1.1.2010 alkaen) ja laitoksen jatko-opiskelijoita kuuluu myös muihin tutkijakouluihin. Jatko-opintojen kehittämiseksi pyritään järjestämään myös kaikille muille jatkokoulutettaville tutkijakoulumainen ympäristö.

Lähiesimiehet käyttävät kehityskeskusteluja hyväksi henkilöstön osaamisen tunnistamisessa ja kehittämisessä. Kehityskeskustelujen pohjalta määritetään myös laitoksen yhteisten tehtävien hoitamista varten laajempia vastuukokonaisuuksia. Yliopiston tarjoamia palveluja henkilöstön kehittämistä ja koulutusta varten käytetään hyväksi.

2. Tutkimushenkilöstön rekrytointi  ^ ALKUUN ^

Toiminnan kuvaus ja vastuut

Yliopiston henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa määritellään koko henkilöstön rekrytoinnin suuntaviivat. Ohjeet valtion virkojen täytössä noudatettavista periaatteista löytyvät valtion-varainministeriön ohjeesta. Lait ja asetukset yliopiston virkojen täytöstä löytyvät mm, yliopiston hallinnon www-sivulta. Rekrytoinnissa pyritään entistä laajempaan kansalliseen ja kansainväliseen pohjaan. Sama koskee myös jatko-opiskelijoiden rekrytointia. Jatko-opiskelijoiden hyväksyminen tapahtuu laitosneuvostossa, joka hyväksyy opiskelijan jatko-opintosuunnitelman. Opetusta avustavan henkilökunnan rekrytointi tapahtuu usean oppiaineen edustajan muodostaman työryhmän suositusten perusteella, päätöksen rekrytoinnista tekee laitoksen johtaja.

3. Tutkimuksen rahoitus  ^ ALKUUN ^

Toiminnan kuvaus ja vastuut

Ulkopuolinen rahoitus on nykyään välttämätöntä jopa perustoimintojen kannalta. Biologian laitoksen rahoituksesta huomattava osa on kilpailtua, ulkopuolista rahaa. Rahoituksen hankinnasta ovat vastuussa tutkimusryhmien vetäjät (myös yhteistyökumppanien kautta). Suuremmat hankkeet tutkitaan ja arvioidaan yliopiston tiedeneuvostossa. Rahoituksia hakiessa noudatetaan kunkin rahoittajan antamia ohjeita (SA:n hakuohje, säätiöiden hakuohjeet, EU:n puiteohjelmien ohjeet) hankesuunnitelmien, kustannusarvioiden ja rahoitussuunnitelmien tekemiseksi. Laitoksen johtaja hyväksyy rahoitushakemukset ennen hakemusten lähettämistä. Tietoa rahoittajista ja avoimista hauista sekä budjetoinnista ja sopimusten laatimisesta saadaan mm. yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelusta sekä tutkimusrahoitustiedotteista.

Tavoitteet

Tavoitteena on hyvä menestyminen ennen kaikkea Suomen Akatemian määrärahojen ja tutkijatoimien hauissa, ml. huippuyksikköhaut sekä osallistuminen ja menestyminen EU:n puiteohjelmien ja säätiöiden hauissa.

4. Tutkimuksen infrastruktuurin hankinta, ylläpito, (yhteis)käyttö ja tuki  ^ ALKUUN ^

Toiminnan kuvaus ja vastuut

Tutkimus vaatii useita eri tavoin varusteltuja laboratorioita, kokeelliseen työskentelyyn suunniteltuja tiloja sekä kenttätutkimuksessa tarvittavia välineitä. Lisäksi biologian laitokseen kuuluu eläinmuseo, kasvitieteellinen museo ja -puutarha.  Monet spesifiset tietokoneohjelmat ja kirjallisuus ovat vain yhden/ muutaman tutkimusryhmän käytössä, toisaalta yhteisiäkin löytyy. Vastaava tilanne on useiden laitteiden ja tilojen suhteen. Pienet laite- ja ohjelmistohankinnat kukin tutkimusryhmä hoitaa itse, keskisuuret hankinnat ohjataan laitoksen laboratorioinsinöörin tehtäväksi. Laboratorioinsinööri myös pitää yllä tietokantaa laitteista ja laitteistoista. Suuret ja kalliit hankinnat, jotka koskevat useita laitoksen tai yliopiston yksiköitä tai suurempiakin kansallisia kokonaisuuksia arvioidaan mm. tiedekunnassa ja yliopiston tiedeneuvostossa. Tavanomaisten tietokoneohjelmistojen hankinnan ja ylläpidon sekä asiakastuen hoitaa yliopiston tietohallinto, jonka kassa laitoksella on yhteistyösopimus. Kirjallisuutta hankkii ja tarjoaa pääasiassa yliopiston kirjasto (mm. FinELib, elektroniset lehdet). Tutkimustiloja ylläpitää Senaattikiinteistöt, jolle tiloista maksetaan vuokraa.

5. Tutkijakoulutus ja jatko-opinnot  ^ ALKUUN ^

Toiminnan kuvaus ja vastuut

Tutkijaksi kasvamista pyritään edistämään läpi opiskelu- ja työuran. Tämä alkaa jo perustutkintovaiheessa tukemalla tutkimuksellisesta ajattelua ja parantamalla tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä. Tämä tapahtuu mm. tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua pienimuotoisiin tutkimustöihin projektityön, LuK- ja pro gradu-tutkielmien avulla. Jatko-koulutettavat laativat opinto- ja  tutkimussuunnitelman, jonka laitosneuvosto hyväksyy. Tavoitteena on selkiyttää jatko-opiskelijoiden rekrytoimista tulevaisuudessa esimerkiksi kehittämällä hakumenettelyä, jolloin hakijoiden arviointi tulisi paremmin mahdolliseksi. Jatko-opiskelijoiden ohjausvastuu on tutkimusryhmien johtajilla ja jäsenillä. Laitoksemme on myös sekä jäsenenä että vetäjänä tutkijakouluissa (Valuma-alueen ja vesistöjen tutkijakoulu, Ympäristötohtorikoulu, Pohjoisen hyvinvoinnin ja terveyden tutkijakoulu, Biologisten vuorovaikutusten tutkijakoulu ja Populaatiogenetiikan tutkijakoulu). Lisäksi laitoksella järjestetään jatko-koulutettaville suunnattua omaa opetusta ja seminaareja, joissa ohjataan monipuolisesti tutkijan uraan liittyvissä asioissa (esimerkiksi rahoituksen hakeminen, tutkimuksen esittäminen, tieteellinen kirjoittaminen, ks. tutkimuksen työkalupakki ja tiedekunnan jatko-opiskelijoiden ohjeita). Kullekin jatko-opiskelijalle on nimetty oma seurantaryhmä, joka raportoi opiskelijan edistymisestä sekä ohjaajille että tiedekunnalle.

6. Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus  ^ ALKUUN ^

Toiminnan kuvaus ja vastuut

Biologian laitoksen tutkimustyössä noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä ja eettisiä periaatteita. Tutkimushankkeen perustamisessa nämä ohjeet huomioidaan yhdessä rahoittajien omien ohjeiden kanssa. Tutkimushankkeen hallinnassa ja seurannassa noudatetaan yliopiston ja rahoittajien ohjeita. Tutkimuksessa käytettävän aineistojen säilytys sekä aineiston ja tulosten dokumentointi on kunkin tutkimusryhmän johtajan vastuulla. Aineistojen erilaisesta luonteesta johtuen tapoja on monia.

7. Julkaisutoiminta  ^ ALKUUN ^

Toiminnan kuvaus ja vastuut

Biologian laitoksen tuottamat alkuperäistutkimukset pyritään julkaisemaan korkeatasoisissa kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa. Kuten RAE 2007-arvioinnissa edellytetään, julkaisujen painoarvoon (mitattuna sarjan julkaisufoorumin näkyvyydellä) kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Lisäksi tutkimuksia julkaistaan mm. tieteellisten kokousten yhteydessä (postereina, esitelminä), kansallisissa sarjoissa ja mediassa (esim. sanomalehdet, TV, radio). Julkaisuja tuottavat ja niistä vastaavat kaikki laitoksen tutkijat ja opetushenkilöt.

8.Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen  ^ ALKUUN ^

Tutkimuksen edistämistyöryhmä (TETR) aloitti toimintansa vasta toukokuussa 2008, joten sen tehtävät ja toimenkuva ovat vielä muotoutumassa. Perustana on kuitenkin yliopiston laatuohjeiden noudattaminen. Työryhmässä on viisi jäsentä, joista 3 professoria, yksi post-doc tutkija ja yksi laitoksen ulkopuolinen jäsen. Työryhmä valmistelee monenlaisia asioita tiedekunnan tutkimusneuvostolle mm suunnittelemalla infrastruktuuria ja laitehankintoja. Ryhmän toimintaan kuuluu myös tunnistaa laitoksen kehittämistarpeita ja tehdä kehittämisehdotuksia. Tutkimuksen kehittäminen noudattaa laitoksen toimintaohjesääntöä, ja tutkimusaloihin voidaan vaikuttaa viranhakuja suuntaamalla.

Laitoksen tutkimustoiminnan seurantaa toteutetaan päivittämällä laitoksen verkkosivustoja ajantasaiseksi (esim. laitosneuvoston pöytäkirjat, seminaarit, henkilökunta). Lisäksi laitoksella kerätään erilaisia tilastotietoja mm. julkaisutoiminnasta. Taloushallinnon kautta kulkevan rahoituksen seuranta on käynnistymässä.