Kuva 3: Papinjärven runsasta kasvillisuutta (ei esimerkki pilaantuneisuudesta)

Pilaantuminen: Vesistöjen pilaantumisesta voidaan puhua silloin, kun liiallisen vesistöön päässeen humuksen tai rehevöitymisen seurauksena syntyneen kasvuston hajoaminen aerobisten bakteerien vaikutuksesta kuluttaa hapen vedestä, seuraa happikato. Kun happi loppuu, nämä aerobiset bakteerit, samoin kuin myös muut happea tarvitsevat eliöt, esim. kalat, kuolevat. Hajotettavan aineksen määrä siis lisääntyy entisestään, mutta hajottajina eivät enää ole aerobiset bakteerit, vaan, tähän tehtävään tarjoutuvat anaerobiset bakteerit. Biologisen aineen hajoaminen lisää rehevöitymistä, ja rehevöityminen vaatii lisää hajotettavan aineksen massaa. Syntyy itseään ruokkiva kierre. Matalien järvien kohdalla vaara, etenkin talvisin, on suuri. Tällöin vesi jäätyy miltei pohjaan asti ja vapaan hapen määrä vedessä pienenee entisestään.