papinjkaislat

Kuva 2: Esimerkki rehevöitymisestä: papinjärvi kaislottuu kesäisin

 

Rehevöityminen: Rehevöitymistä ovat aiheuttamassa vesiin jostain syystä päässeet kasvua lisäävät ja kasvisolukoita vahvistavat lannoitteet (lähinnä typpi). Tämä aiheuttaa vesistössä mm. sen, että kasviplanktonin tuotanto ja biomassa lisääntyvät ja vedet kaislottuvat. Hajotus ei ylikuormittuneena kykene seuraamaan tuotantoa, vaan tuotanto häiriintyy. Tästä seuraavat myrkylliset sinilevät. Kalasto särkivaltaistuu, verkot limottuvat. Seuraa kalojen makuvirheitä ja leväongelmia.

Rehevöitymisen torjuntamenetelmiä:

  1. Ulkoista kuormitusta vähennettävä siedon alittavaksi.

  2. Sisäinen kuormitus saatava aisoihin.

  3. Ravintoketjut ja -ravintoketjut kunnostettava.

 

Jotta tähän päästäisiin, on mietittävä oikeita menetelmiä niin maataloudessa (esim. lietelannan levityksen välttäminen syksyisin ja talvisin), metsätaloudessa (esim. ojituksen ja purojen perkauksien vähentäminen), teollisuudessa (esim. siirtyminen kevyempiin ja puhtaampiin teollisuudenaloihin), muussa elinkeinotoiminnassa (esim. turvetuotannon vähentäminen, kalankasvatusmenetelmien parantaminen), yhdyskunnissa (esim. haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn parantaminen), kulutuksessa (painopisteen siirtäminen palveluihin ja haitattomiin tuotteisiin) ja liikenteessä ja energiassa (ilmaan tulevien typpipäästöjen vähentäminen).

 

Rehevöitymisen aiheuttamista haitoista

Monet järvemme ovat rehevöitymässä tai rehevöityneet. Jos järvivesi rehevöityy, sen tarjoamat virkistyskäyttömahdollisuudet heikkenevät. Rehevöityminen on hitaasti etenevä, jopa vuosikymmeniäkin kestävä tapahtumasarja. Myös palautuminen suotuisissakin oloissa voi viedä vuosia.  Käytännössä rehevöityminen ilmenee siis seuraavasti:

papinjkaislatj1.jpg (15793 bytes)

  • kalaverkot ja rantakivet limottuvat
  • vihreä leväsamennus ja leväkukinnot lisääntyvät
  • veden väri muuttuu, läpinäkyvyys vähentyy

  • vesikasvillisuus runsastuu ja uusia kasvilajia ilmestyy
  • kalaston koostumus muuttuu, arvokalasaaliit pienenevät, särkikalasto runsastuu, kalakuolemat
  • lisääntynyt haju ja löyhkä
  • vedenkäyttäjien terveyshaitat, kuten uimareiden ihottumat, järvisyyhy, vettä juovien eläinten myrkytykset

 

Järveen kohdistuu monia "ravinnepuroja". Kuten edellä kappaleessa 1 jo todetaan, ravinteita voi tulla viljelymailta, metsistä, haja-asutuksesta, yhdyskunnista, elinkeinotoiminnasta, laskeumana ilmasta ja vapaa-ajan asutuksesta. Liialliseen rehevöitymiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa ja sitä voidaan torjua. Rehevöitynyt järvi voidaan myös kunnostaa vaikkapa yhteisillä talkoilla!

 

Palaa sivun alkuun


 

Pääsivulle

email1.gif (14893 bytes)  

tylimaki@nettilinja.fi