GEOLOGIA JA TEKTONIIKKA

Geologiassa tutkitaan Maan uloimpien osien koostumusta ja rakennetta. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti maankuoren kivet ja kiviä synnyttävät prosessit. Kivet koostuvat mineraaleista ja syntytapansa perusteella ne jaetaan kivisulasta syntyneisiin magmakiviin, kerrostumalla syntyneisiin sedimenttikiviin ja uudelleenkiteytymisen kautta syntyneisiin metamorfisiin kiviin.

Tietomme maan sisäosien rakenteesta ja koostumuksesta perustuvat paljolti maanjäristyksissä syntyvien ns. seismisten aaltojen käyttäytymiseen. Maapallo jakautuu kemiallisen koostumuksensa mukaan kuoreen, vaippaan ja sisimpänä olevaan ytimeen (Maapallon rakenne). Kuori voidaan jakaa mantereiseen ja merelliseen, joista edellinen on paksumpi ja kevyempi. Lujuusominaisuuksien perusteella kuori ja vaipan yläosa muodostavat jäykän, noin 50-300 km paksun litosfäärin eli kivikehän, jonka alapuolella vaippa on 700 km:n syvyyteen helpommin muovautuvaa astenosfääriä. Ytimen ulompi osa on sulaa ja sisäosa kiinteää ainetta.

Tektoniikka käsittelee maankuoren suurimuotoisimpia piirteitä kuten poimuvuoristoja. Tektoninen tutkimus pohjautuu nykyään ns. laattatektoniikkateoriaan, jonka mukaan litosfääri jakautuu toistensa ja astenosfäärin suhteen liikkuviin jäykkiin laattoihin. Laattojen välille syntyy jännitystiloja kun ne erkanevat toisistaan, törmäävät toisiaan vasten tai liukuvat toistensa ohi.