Ihminen on osa maailman biologista monimuotoisuutta. Ihmisen, muun eliökunnan ja biologisen luonnon tulevaisuus on yhtenäinen – tasapainon häiritseminen aiheuttaa seuraamuksia koko kokonaisuudelle. Teollisen vallankumouksen ja sitä seuranneen väestöräjähdyksen myötä muutokset ja ongelmat ovat laajentuneet kiihtyvällä nopeudella. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen, kun teknis-taloudellinen kehitys alkoi nopeasti muuttaa myös ilmastoa, tilanne on muuttunut nopeasti huolestuttavaksi. 

Energiankäytön kasvu on kiinteästi liittynyt ihmiskunnan kehitykseen. Teollistuminen edellytti uusiutumattomien energianlähteiden laajamittaista käyttöönottoa. Erityisen nopeaa energiankäytön kasvu on ollut juuri toisen maailmansodan jälkeen. Nykypäivänä ympäristöarvojen korostuminen sekä julkinen painostus (esim. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus, kasvihuoneilmiö) ovat jo suunnanneet maailman maiden energiapolitiikkaa energian käytön tehostamisen suuntaan. 

Metsiä hävitetään vauhdilla, aavikot levittäytyvät kaikkialle, vesistöt ja ilma saastuvat. Asuessamme Pohjois-Euroopassa tai Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä meidän on helppo sulkea silmämme. Kuitenkin suurin osa maapallon asukkaista elää näiden ongelmien keskellä, eivätkä he voi olla näkemättä niitä. Jaettaessa maailmaa hyvä- ja huono-osaisiin on energiavarojen sijoittuminen, tuotanto ja kulutus yksi keskeisimmistä tekijöistä. Sekä energian tuotanto että kulutus ovat jakautuneet maapallolla hyvin epätasaisesti. Kehitysmaissa ympäristöongelmat ovat yleensä seurausta nopeasta väestönkasvusta. Teollisuusmaissa useimmat ongelmat johtuvat joko suoraan tai välillisesti teollisuudesta, energiantuotannosta ja liikenteestä. 

Koko maailman energian tarpeesta tuotetaan 86 % fossiilisilla polttoaineilla. Ydinvoimalla tuotetaan 5 % kokonaisenergiasta ja 17 % sähköstä. Vesivoiman osuus on 6 % ja muiden uusiutuvien energialähteiden osuus noin 2 %. Maapallon väestön kasvu, kehitysmaiden vaurastuminen ja niiden oikeutettu pyrkimys elintasonsa nostamiseen lisäävät nopeasti maailman energian tarvetta. Erot kehittyneen ja kehittyvän maailman välillä näkyvät selvimmin energiankulutuksessa asukasta kohti. Länsimaan asukas kuluttaa elämiseensä ja hyvinvointiinsa moninkertaisen määrän energiaa kuin kehitysmaan asukas. 

Maapalloa uhkaavat tekijät: 

väestönkasvu, ruokapula ja hupenevat luonnonvarat, ihmisen aiheuttama eroosio (viljely, hakkuut jne.), holtiton energiankäyttö, kasvihuoneilmiö 2 3 4 5 6 7, otsonikerroksen tuhoutuminen 2 3, happosateet 2 3