Mitä ovat saasteet?            

Ihmiselle ja luonnolle haitallisia tai vahingollisia jätteitä sanotaan saasteiksi. Saasteisiin kuuluvat esimerkiksi poisheitetyt tavarat, erilaiset kemialliset aineet ja savu, mutta myös epämieelyttävät voimakkaat äänet ovat saasteita.

Epäorgaaniset saasteet

Liikenne- ja teollisuuspäästöissä on monenlaisia haitallisia kaasuja ja hiukkasia. Hiilidioksidipäästöt ovat pääsyynä kasvihuoneilmiöön ja siitä seuraavaan maapallon lämpenemiseen. Niitä syntyy fossiilisten polttoaineiden palamisesta. Typpioksidipäästöt reagoivat muiden ilman saasteiden kanssa. Ne voivat muuttua typpihapoksi ja reagoida rikkidioksidin kanssa. Sen seurauksena syntyvät happamat sateet, jotka vaurioittavat ekosysteemejä.
Hiilimonoksidi eli häkä voi muodostaa muiden saasteiden kanssa saastesumua eli smogia, joka lisää maanpinnan lähellä olevan otsonin määrää. Pintaotsonin lisääntyminen aiheuttaa esimerkiksi hengityselinsairauksia.

Lue lisää: Furman, E., Salemaa, H. and Vähäpakka, P. 1993. Baltic Sea. Environment and Ecology. Kotka: Painokotka.

Berninger, K., Tapio, P. ja Willamo, R. 1996. Ympäristönsuojelun perusteet. Gaudeamus s. 64-121.

Orgaaniset saasteet

Hitaasti hajoavat orgaaniset saasteaineet eli POP-yhdisteet (persistent organic pollutants) ovat myrkyllisiä, rikastuvat ravintoketjussa, säilyvät ympäristössä ja kulkeutuvat kauaksi saastelähteestä.
Suunnnilleen tuhannen aineen tiedetään olevan ns. ympäristömyrkkyjä. Noin puolessa niistä on klooria. Klooria käytetään esimerkiksi PVC-muoveihin (polyvinyylikloridi), jota on muovikääreissä, kengänpohjissa ja autojen osissa sekä lääketieteellisessä käytössä.
Hyönteismyrkyistä monet ovat vaarallisia, esimerkiksi DDT (dikloorifenyyli-trikloorietaani), jonka käyttöä on nykyisin rajoitettu terveydellisistä ja ympäristöllisistä syistä.

Lue lisää: Maailman tila 2000, luku 5.