Merkityksen ongelma kasvatustieteessä
Lähtökohtia pedagogisen toiminnan perusrakenteen semioottiseen analyysiin

Väitöskirja; (versio 30.3.04)
Eetu Pikkarainen (esa.pikkarainen@oulu.fi)
Kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen yksikkö
Oulun yliopisto
[virallinen verkkojulkaisu]


Väitös oli Kajaanin salissa (L6) 23. huhtikuuta 2004 klo 12. Vastaväittäjinä oli professori Juha Suoranta ja professori Eero Tarasti. (kuva)

[Lisään tälle sivulle linkkejä väitöskirjaani liittyviin muihin aineistoihin sekä kommentointimahdollisuuden, kunhan ehdin.
Pahoittelen tämän verkkoversion hankalaa luettavuutta ja selattavuutta - yritän saada sitä paremmaksi lähiaikoina.
Painoon 6.4.04 menneeseen versioon tuli vielä ihan pieniä korjauksia, jotka myös päivitän tänne lähiaikoina. EP]

[Hankkeen esittely henkilökunnan kokouksessa 060404]

[Esitelmä: Semiotiikka, merkitys ja kasvatus: kohti kokonaisvaltaista merkityksen teoriaa (Imatralla 6.6.04)]


Sisällys

Abstract / Tiivistelmä

Esipuhe

Osa A: Merkityksestä ja sen tutkimisesta

1 Johdanto

1.1 Mistä on kysymys?

1.2 Tutkimusprojektin historiaa

1.3 Kasvatussemioottisia vaihtoehtoja

1.3.1 Oppimisteoreettinen semiotiikka

1.3.2 Opetussuunnitelman ja -median sekä oppimisympäristön semiotiikka

1.3.3 Kasvatustoiminnan semiotiikka

1.4 Tutkimusongelmia

1.5 Tutkielman rakenne ja sisältö

2 Metateoreettisesta ja kohdeteoreettisesta tutkimuksesta

2.1 Kasvatustieteen tila ja pedagogiikan työnjako

2.2 Kasvatustiede ja sen kohde

2.3 Kasvatustieteen ongelmat: hajanaisuus ja suhde normatiivisuuteen

2.4 Kasvatuksen käsitteen määrittelyä

2.5 Kohti metateoreettista objektiteoriaa

3 Metodologiset lähtökohdat

3.1 Praktinen realismi metodologisena ohjelmana

3.2 Ontologisista sitoumuksista ja niiden selvittelyn tarpeellisuudesta

3.3 Ontologis-transsendentaalisesta tutkimuksesta

4 Merkityksen ontologia

4.1 Olemisen analysointi

4.1.1 Taustaa: Kategoriat, periaatteet ja perimmäiset olevat

4.1.2 Fundamentaaliontologiaa: olemisen periaatteet

4.2 Tapahtumisen todennäköisyys ja kausaalisuhteet

4.2.1 Olion rakenne

4.2.2 Mahdollisuus ja todennäköisyys

4.2.3 Kausaliteetti ja ominaisuudet

4.2.4 Aika: ollut, oleva ja mahdollinen maailma

4.3 Elämä ja merkitys: biosemiotiikkaa

4.3.1 Organisaationsa säilyttävät oliot

4.3.2 Elämä toimintana

4.3.3 Merkitys ja merkityksellinen kohde

4.4 Miten merkitys rakentuu: semioottinen järjestelmä

4.4.1 Merkitys ja informaatio

4.4.2 Semioottinen kompetenssi ja semioottinen järjestelmä

4.4.3 Kommunikaatio

4.5 Inhimillinen oleminen

4.5.1 Ihmisen erityisasema

4.5.2 Kielellisyys

4.5.3 Vapaus

4.5.4 Historiallisuus

5 Merkitysten semioottisen tutkimuksen lähtökohtia

5.1 Toiminnanteoreettinen semiotiikka ja Greimas

5.2 Semioottiset järjestelmät ja makrosemiotiikat

5.3 Merkityksen perusrakenne ja semioottinen neliö

5.4 Generatiivinen kulku: merkityksen artikuloitumisen prosessi

5.5 Merkityksen modalisointi

5.6 Semioottisen kuvauskielen käsitteistöä

6 Pedagogiikan merkitys

6.1 Perustason rakenne: perusarvot ja -periaatteet

6.2 Narratiivinen taso: toiminnan rakenteet

6.3 Diskursiivinen taso: miltä näyttää ja tuntuu?

6.4 Yhteenvetoa pedagogiikan merkityksestä

Osa B: Näkökulmia pedagogiikan merkitykseen

7 Kasvatus, teknologia ja etiikka: Tapaus Frankenstein

7.1 Frankensteinen tarina

7.2 Ihminen – ei-ihminen -ongelma

7.3 Kasvatus kääntämisen erityistapauksena

7.4 Kasvatus – eettinen ongelma vai ei?

7.5 Johtopäätökset

8 Kohti epäkriittistä kasvatustiedettä?

8.1 Kritiikin käsitteestä tieteessä

8.2 Kritiikin ja tieteen konstruktiivisuus

8.3 Epäkriittinen vaihtoehto: Antropologinen tutkimus

8.4 Semioottinen tarkennus

8.5 Kasvatustutkimus toiminnan tutkimisena

8.6 Pedagoginen käsitteistö

8.7 Kriittisyys ja käytännöllisyys

9 Kasvatustiede kasvatuksen tutkimuksena: autonomisen kasvatustieteen ehtoja

9.1 Metateoria: kiistelevä tiede

9.2 Objektiteoria: mitä on kasvatus?

9.3 Metodologia: miten kasvatustiede tutkii?

10 Greimasilainen "semio-didaktiikka" pedagogisen toiminnan kielioppina

10.1 Formaali, mutta normatiivinen teoria?

10.2 Didaktiikka tiedon siirtona subjektin konstruoimiseksi

10.3 Subjektin kompetenssi ja olemassaolo

10.4 Tieto-objektien lajit – didaktiikan päämäärät

10.5 Subjektin kompetenssin luominen

10.6 Subjektin olemassaolo

10.7 Didaktisen diskurssin optimointi ja modalisointi: ohjelmointi ja taivutteleminen

10.8 Yhteenvetoa

11 Semiotiikka kasvatuksen tutkimisessa

11.1 Kasvatuskäsitteen fiktiivisyys, normatiivisuus ja teoriapitoisuus

11.2 Kasvatus kertomuksena

11.3 Semiotiikasta

11.3.1 Semiotiikka transsendentaalifilosofiana

11.3.2 Semiotiikka merkityksen tutkimuksena

11.3.3 Kielen ja toiminnan ykseys

11.4 Kolme esimerkkiä

11.4.1 Kasvatusteorian narratologinen analyysi

11.4.2 Toimintaprosessin syntagmaattis-pradigmaattinen kuvaus

11.4.3 Pedagogisen näkemyksen verkkokartta-kuvaus

11.5 Yhteenvetoa

12 Kokemus ja kasvu: John Deweyn kasvatusfilosofia sivistysteoriana

12.1 Sivistyksen käsite

12.2 Metafysiikka kasvatusfilosofian perustana

12.3 Kokemus

12.4 Kasvu

12.5 Inhimillinen kasvu

12.6 Dewey sivistysteoreetikkona

13 Ihmiskunnan tärkeimmästä tehtävästä: katsaus kasvatuksen merkitykseen

13.1 Kasvatuksen merkityksen merkityksestä

13.2 Kasvatus ja ihmisyys: Inhimillisen toiminnan perusperiaatteet

13.2.1 Ruumiillisuus

13.2.2 Vapaus

13.2.3 Historiallisuus ja kulttuurisuus

13.2.4 Kielellisyys

13.3 Kasvatus ja sivistys: pedagoginen paradoksi

13.4 Sivistyksellisyys

13.5 Vaatimus itsenäiseen toimintaan

13.6 Kontekstuaalisuus

13.7 Parempi tulevaisuus

13.8 Kasvatuksen tärkeys

14 Jälkisanat – uusia kysymyksiä

Lähteet