Mistä filosofi ei voi luopua?

Teoksesta: Airaksinen, Timo. 1994. Johdatus filosofiseen ajatteluun: opiskelijan opas. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. (s 34-36.)

 


Satunnaisessa järjestyksessä näitä asioita ovat:

·       uusien käsitteiden määrittely

·       vanhojen teorioiden hylkääminen

·       uusien käsitysten kritiikki

·       usko tieteen tärkeyteen, ainakin jossakin muodossa

·                   filosofia ei ole luonnontiedettä

·       usko loogisen päättelyn tärkeyteen

·                   logiikka on osa filosofiaa

·       usko filosofian historian kiinnostavuuteen

·       usko tiedon mahdollisuuksiin

·                   tiedon hankinta

·                   tiedon käyttö eli tieto valtana

·                   tieto ihmisen persoonan kehittäjänä

·       epäily, että maailma on paljon arvoituksellisempi kuin mitä edes filosofit osaavat ajatella

·                   epäluottamus "tavalliseen" ajatteluun (paitsi tietysti G. E. Moore)

·                   epäluottamus muiden filosofien luomuksiin

·       rehellisyyden ja vakavuuden vaatimus

·                   filosofit ovat kokeneet vainoa, esim. Galilei ja Giordano Bruno

·                   filosofeilla ei ole valtaa eivätkä he tue vallanpitäjiä (marxilaisuus sortui osittain tähän; Spinoza on esimerkki itsenäisyydestä suhteessaan valtaan)

·                   filosofia ei ole aina välttämättä (ollut EP) akateemista; Berkeley oli pappi, Hobbes (1588-1679) aateliston kotiopettaja

·       ajatus filosofiasta aivan eri asiana kuin taide

·                   filosofia ei ole runoutta eikä filosofin kirjallinen tyyli ole lainkaan tärkeä; Kant on esimerkki kömpelöstä tekstin laatijasta; Hobbes, Berkeley ja Hume taas ovat hyviä sanankäyttäjiä

·       ristiriitainen suhde kristilliseen uskoon; viha-rakkaus suhde

·                   muiden uskontojen ja myyttien unohtaminen

·                   usein jumalan käsitteen käyttö omien teorioiden tukena, jolloin joskus jumaluus on epäkristillisenäkin naamioitu kristilliseksi

·       Lopuksi kaikkein tärkein asia:
filosofit pitävät filosofiaa "kaikkien tieteiden äitinä" eli filosofia on kaiken järjen, järkeen perustuvan tutkimuksen ja ihmisen edistymisen tae. Filosofiaa on harjoitettava, sillä muuten tieteestä, taiteesta ja politiikasta puuttuu järjen itsensä tiedostaminen. Aktiviteetti olisi sokeaa.

Edellä on määritelty se filosofian linja, joka on modernin maailman ydin. Samalla kyse on perus- ja standardifilosofisesta konseptiosta eli käsityksestä, joka edelleen johtaa ja määrittää filosofian opiskelua meillä ja muualla.

 


Suuret filosofit on kanonisoitu lyhyeen listaan:

·       Platon

·       Aristoteles

·       Augustinus

·       Tuomas Akvinolainen

·       Hobbes

·       Descartes

·       Spinoza

·       Leibniz

·       Locke

 

·       Berkeley

·       Hume

·       Kant

·       Hegel

·       Mill

·       Russell

·       Wittgenstein

·       Heidegger

 

Suomalaisista filosofeista voisi muodostua vaikkapa seuraavanlainen lista:

·       J.W. Snellman (1806-1881) - etiikka ja yhteiskuntafilosofia

·       T. Rein (1838-1919) - psykologia

·       Arvi Grotenfelt (1863-1941) -filosofian historia

·       J. E. Salomaa (1891-1960) - kasvatus

·       Erik Ahlman (1892-1952) - etiikka ja kulttuurifilosofia

·       Eino Kaila (1890-1958) - tieto-oppi ja tieteenfilosofia

·       Edvard Westermarck (1862-1939) - etiikka, sosiologian professori Lontoossa

·       Sven Krohn - positivismin kritiikki, fenomenologia

·       Oiva Ketonen - tiedepolitiikka

·       G. H. von Wright - filosofinen logiikka, kulttuurifilosofia

·       Jussi Tenkku - etiikka ja etiikan historia

·       Raili Kauppi - Leibniz

·       Reijo Wilenius - kasvatus

·       Jaakko Hintikka - logiikka yms.

 

Original document: W:\public_html\opetus\kfil\tairaks.doc