Y41060 Kasvatusfilosofia keväällä 1998 / Tentti 26.5.1998

[Kurssin kotisivulle/luentorunkoon]

Muistakaa antaa kurssista (myös tentistä) palautetta!
2. kesäkuuta 1998 Esa Pikkarainen epikkara@ktk.oulu.fi

HUOM: Alla olevat luonnehdinnat eivät ole mitään "mallivastauksia", vaan kuvauksia siitä, millaisia asioita kunkin kysymyksen kohdalla olisi ollut syytä käsitellä.
* Tentti arvioitiin hyväksytty / hylätty, jossa hyväksytyn täytyisi vastata suunnilleen arvosanaa 2 (hyvät tiedot).
* Kysymyksissä 1 - 3 (erityisesti 3) oli tarkoitus ja mahdollisuus käyttää hyväksi tenttikirjoja.
* Monet kysymykset sivuavat aika läheltä toisiaan, jotakin asiaa saattoi käsitellä yhden tai toisen kysymyksen alla. Olennaistahan tässä ei ole niinkään antaa "oikeaa" vastausta kysymykseen, vaan osoittaa "kasvatusfilosofinen asiantuntemus", että on hallitsee tätä aluetta riittävästi.
* Suurimmat ongelmat vastauksissa olivat siinä, että niihin oli vain poimittu joitakin satunnaisia lausahduksia luennolta tai kirjoista, jolloin vastauksissa ei ollut tarpeeksi asiaa eikä asiaa oltu käsitelty sillä tavalla pohtivasti ja johdonmukaisesti, kuin filosofian (ja ylipäänsä tieteen) tuotoksissa kuuluisi.
* Toinen, ehkä vähäisempi ongelma oli se, että asioita oli käsitetty hiukan väärin ja ristiriitaisesti (erityisesti deskriptio-preskriptio -kysymyksessä). Mutta tämä ei ole niin vakavaa, sillä jos jatkaa asioiden pohdintaa ja käsittelyä, niin ne todennäköisesti joskus selviävät - mutta se todella edellyttää opintojen jatkamista.

Kurssin voi suorittaa vielä kesän yleisinä tenttipäivinä tai syksyn ensimmäisinä yleisinä tenttipäivinä tai esseellä.


Kysymykset:

Vastaa kolmeen kysymykseen:

  1. Kasvatusfilosofian ja filosofian suhde
  2. Kasvatusfilosofia ja kasvatustiede
  3. Esittele, pohdi ja arvioi jotain kasvatusfilosofista suuntausta
  4. Yleinen pedagogiikka
  5. Kantin kasvatusfilosofinen merkitys
  6. Pohdi deskriptio / preskriptio -ongelmaa

1. Kasvatusfilosofian ja filosofian suhde

Tärkein asia lienee, että kasvatusfilosofia on filosofiaa siinä mielessä, että se käyttää filosofian metodeja. Toiseksi tässä saattoi esitellä filosofian kysymyksen asetteluja (esim. käytännöllinen/teoreettinen; ontologia/ epistemologia/ etiikka) ja pohtia miten ne näkyvät tai ovat olemassa kasvatusfilosofiassa.

2. Kasvatusfilosofia ja kasvatustiede

Luennolla esiteltiin kaksi näkemystä kasvatustieteen luonteesta: sektoreista koostuva soveltava tiede tai yhtenäinen perustiede. (Tenttikirjat noudattavat aika pitkälle edellistä vaihtoehtoa.) Kasvatusfilosofian tehtävä ja paikka kasvatustieteessä on hieman eri näissä eri vaihtoehdoissa. Joka tapauksessa kasvatusfilosofia eroaa muista kasvatustieteen osa-alueista siinä, että se käyttää filosofisia metodeja. Toiseksi kasvatusfilosofia käsittelee teoreettisesti perustavanlaatuisia ongelmia eli muovaa tieteenalan teoreettista perustaa: esim. Mitä on kasvatus? Sektoriajattelun mukaan kasvatusfilosofia tuo ja soveltaa yleisen filosofian puolelta erilaisia esim. ontologisia (ihmiskuvat), epistemologisia (tietäminen, oppiminen) ja eettisiä (ihmisarvo, demokratia yms.) tuloksia ja lähtökohtia. Tässä saattoi myös pohtia kasvatusfilosofian tieteellisyyttä ja sen erilaisia ei-tieteellisiä vaihtoehtoja.

3. Esittele, pohdi ja arvioi jotain kasvatusfilosofista suuntausta

Suuntauksesta pitäisi tuoda esille sen yleiset lähtökohdat, suhde yleisen filosofian koulukuntaan / koulukuntiin, (aate)historiallista taustaa, näkemystä metodeista (myös suhtautuminen deskriptio/preskriptio -ongelmaa); näkemys kasvatuksesta (ja siihen liittyvistä käsitteistä ja ongelmista). Luennolla esitettyjä lyhyitä esittelyjä olisi todella täydentää kirjojen avulla!

4. Yleinen pedagogiikka

Yleinen pedagogiikka pyrkii kehittämään kasvatustieteelle yleistä teoriaperustaa (kun monet muut kasvatusfilosofiset suuntaukset keskittyvät joihinkin irrallisempiin erityisongelmiin). Korostaa kasvatustieteen yhtenäisyyttä, sen omia lähtökohtia. Pyrkii olemaan deskriptiivistä: abstrahoimaan erityispedagogiikkojen (käytännöllisten pedagogiikkojen) normatiiviset eroavuudet ja ristiriitaisuudet ja rajoittumaan alueelle, jossa voidaan olla toteavasti (deskriptiivisesti) yhtä mieltä asioista.
Yleisen pedagogiikan lähtökohtana on modernin ajan näkemys kasvatuksesta: Sivistyksen ja kasvattavan vaikuttamisen suhde; kasvatuksen kontekstuaalisuus, sivistyideaalin periaate.
(Yleisen pedagogiikan historiaa)

5. Kantin kasvatusfilosofinen merkitys

Kantilla on ollut paljon sekä välillistä että välitöntä kasvatusfilosofista merkitystä. Välillisempiä vaikutuksia voidaan esittää esim. Konstruktivistisen tietoteorian perusteiden luominen, jolla on ollut paljon vaikutusta myöhempään kasvatusfilosofiaan ja didaktiikkaan. Modernin demokratian kanssa yhteensopivan velvollisuusetiikan luominen, jolla on ollut paljon vaikutusta kasvatusfilosofian eettisiin kysymyksenasetteluihin. Suuri vaikutus Kantilla on ollut ehkä yleisen pedagogiikan kehittymiseen asettamalla ensimmäisen kerran selkeästi sivistyksen ja kasvattavan vaikuttamisen suhteen ongelman ns. pedagogisessa paradoksissa. Edelleen yleisen pedagogiikan (ja myös ns. normatiivisen t. uus-kantilaisen kasvatusfilosofian, jota kurssilla ei käsitelty) kannalta on ollut tärkeää Kantin aloittaman transsendentaalifilosofisen metodin kehittäminen.

6. Pohdi deskriptio / preskriptio -ongelmaa

Deskriptio tarkoittaa siis normatiivisesti neutraalia kuvailevaa ilmausta ja preskriptio normatiivisesti kantaaottavaa ilmausta. Yleensä tieteen oletetaan tuottavan deskriptiivistä tietoa. Käytännölliset opit, joiden perusteella toimiimme ja ohjaamme toimintaamme, sisältävät välttämättä preskriptioita. Usein ero näiden ilmaisujen välillä on aika hiuksen hieno. On erilaisia näkemyksiä ja perusteluja sille, pitäisikö esim. kasvatusfilosofian tai tieteen ylipäänsä olla deskriptiivistä vai deskriptiivistä. Ei ole esitetty kovin pitäviä ja yleisesti hyväksyttyjä näkemyksiä siitä, miten jokin preskriptiivinen ilmaus olisi tieteellisesti perusteltavissa. (Totta kai tieteilijä voi esittää preskriptioita ja tulee niitä varmaan joskus esittäneeksikin, mutta niille ei ole mitään tieteellistä perustelua olemassa - ne esitetään "tavallisena ihmisenä".)

(Yksi ratkaisu ongelmaan olisi se, että tiede tavoittelee yksimielisyyttä. Tällöin "deskriptiiviseksi" tai tieteellisesksi voidaan lukea väitteet, joista todennäköisesti saavutetaan tai on saavutettu laaja yksimielisyys. Koska tietynlaisista asioista vllitsee sellaisia erimielisyyksiä, etteivät ne ole helposti tieteessä voitettavissa, näitä asioita ei voi ottaa tieteellisesti ratkaistavaksi. Tällaisia asioita ovat juuri esim. moraaliset, poliittiset ja uskonnolliset kysymykset, joihin liittyy selkeitä preskriptioita.)

[alkuun]

-------------------------------------------------

Palautetta kurssista

Voit käyttää alla olevia kysymyksiä apuna. Voit antaa palautetta myös sähköpostitse (epikkara@ktk.oulu.fi) tai paperilla sisäisen postin kautta.

  1. mikä kurssissa toimi hyvin (auttoi oppimaan)?
  2. mikä ei toiminut hyvin, meni pieleen, haittasi?
  3. miten kurssia voisi mielestäsi kehittää?
  4. miten arvioisit omaa opiskeluasi tällä kurssilla?

Kiitos palautteesta (ja opiskelusta)!

[alkuun]