Kasvatustieteen peruskurssi / Yleinen kasvatustiede I, syksy 2004
TENTTI 24.9.04

Tentissä oli neljä kysymystä, joista piti vastata kolmeen. Kysymykset olivat:

1.                Esitä empiirisanalyyttisen kasvatustieteen keskeiset piirteet sekä pohdi niiden merkitystä opettajan ja kasvatuskäytännön näkökulmasta.

2.                Mitkä ovat keskeisiä kysymyksiä ja periaatteita tarkasteltaessa kasvatustoimintaa interaktionistisen pedagogiikan näkökulmasta. Tuo esille mahdollisia pedagogisen tahdikkuuden sisältämiä näkökohtia.

3.                Teorian käsite ja pedagoginen teoria

4.                Kasvatustieteen tutkimuskohde

Tenttiin osallistui (tai tenttipapereita jätti) 140 opiskelijaa. Kiireiden vuoksi tentit ehdittiin tarkistaa juuri ja juuri enimmäisajan, kolmen viikon kuluessa. Tentti arvosteltiin hyväksytty/hylätty asteikolla kuten kaikki perusopinnot. Perusopintojen numeerisesta arvioinnista on luovuttu, koska se, millä arvosanalla opinnot on suoritettu, ei ole näkynyt eikä vaikuttanut käytännössä juuri mihinkään, muuten kuin siten, että aineopintojen aloittamisen edellytyksenä on perusopintojen suorittaminen hyvin tiedoin. Tämä hyvin tiedoin suorittaminen tarkoitti numeerisessa (1-3) arvioinnissa vähintään arvosanaa 2-. Tämän takia perusopintojen hyväksytyn suorituksen rajana pidetään noin arvosanaa 2- vastaavaa osaamista.

Tentit arvioitiin siten, että kukin vastaus pisteytettiin 0-3 (plussan tarkkuudella). Sen jälkeen laskettiin vastausten keskiarvo (tai pisteiden summa jaettuna kolmella, jos vastauksia oli vähemmän kuin kolme). Alla olevassa kuvassa näkyy lopullisten pistemäärien jakauma. Hyväksytyn suorituksen rajaksi määriteltiin hieman edellä esitetystä periaatteesta lieventäen > 1,50 p. Näin hylättyjä tuli 58 ja hyväksyttyjä 82. Arvostelu oli myös sisällöllisesti aika lievä, eli tentti ei mennyt kovinkaan erinomaisen hyvin(!). Varsinkin kirjaa tunnuttiin ehdityn lukemaan aika huonosti.


Kysymyksistä

1) Esitä empiirisanalyyttisen kasvatustieteen keskeiset piirteet sekä pohdi niiden merkitystä opettajan ja kasvatuskäytännön näkökulmasta. Ja
2) Mitkä ovat keskeisiä kysymyksiä ja periaatteita tarkasteltaessa kasvatustoimintaa interaktionistisen pedagogiikan näkökulmasta. Tuo esille mahdollisia pedagogisen tahdikkuuden sisältämiä näkökohtia.

Näihin kysymyksiin löytyy vastaukset myös kirjasta. Sen kohtuullisen hyvin lukemalla pystyi vastaamaan näihin riittävästi.

3) teorian käsite ja pedagoginen teoria

Kysymys on laaja ja täydet pisteet voi saada hyvinkin epätäydellisellä vastauksella.

"Täydellinen" vastaus sisältäisi esiteltynä ja pohdittuna ainakin seuraavia asioita:

-         Teorian käsite yleisesti: tietojen muodostama kokonaisuus.

-         Teorian eri tyypit (mykkä, eksplisiittinen, arki- ja tieteellinen teoria) ja niiden erilaiset ominaisuudet ja tehtävät.

-         Pedagogiikkaan liittyvät erilaiset teoriat ja niiden tehtävät:

o       käytännöllis-normatiivinen teoria,

o       kuvaileva / selittävä tieteellinen teoria ja

o       reflektio- / keskustelupohjana toimiva yleinen teoria.

Lisäksi voi mainita esim. kohde- ja metateorian eron (pedagoginen teoria liittyy nimenomaan kohdeteoriaan); ja teorian ja käytännön suhteen ongelman; deskriptiivisyyden ja normatiivisuuden ongelman yms..

Edelleen aihepiiriin kuuluu käsitellyn pedagogisen teorian (yleisen pedagogiikan, pedagogisen toiminnan teorian) sisältö ja kysymykset (mm. kasvatus- ja sivistysteorian näkökulmat, pedagogisen toiminnan periaatteet). Tätä ei kuitenkaan ole välttämätöntä käsitellä, koska tältä osin kysymys menee päällekkäin seuraavan kysymyksen kanssa.

Luento-osuuden lisäksi näitä asioita käsiteltiin kirjassa mm. s. 15-, 88-, 129-.

4) kasvatustieteen tutkimuskohde

Ensimmäinen vaatimus on, että tutkimuskohteeksi on selvästi osoitettu kasvatus (tai luennon mukaan tarkemmin pedagoginen toiminta) - siis ei pelkästään esim. ihminen yleisesti tms.

Toiseksi tätä tutkimuskohdetta on eritelty käsitteellisesti, minkälaisesta kohteesta on kysymys. (mm. toiminta - prosessi -erottelu, pedagoginen suhde, kasvattava vaikuttaminen, sivistys, kontekstuaalisuus.) Tämä on siis kasvatustieteen kohdeteoriaa, joka ohjaa tutkimusta. Tähän yhteyteen kuuluisi pedagogisen paradoksin ja pedagogisen toiminnan periaatteiden käsittely; ja/tai tenttikirjan peruskäsitteiden selvittely.

Kolmanneksi oli hyvä käsitellä tutkimuskohteen monimuotoisuutta ja mahdollisuutta lähestyä sitä kasvatustieteen eri osa-alueiden / aputieteiden näkökulmasta. (Tällöin olennainen ongelma on se, säilyykö kohde edelleen kasvatuksena / pedagogisena toimintana). Edelleen oli hyvä täydentää vastausta käsittelemällä kasvatustieteen eri suuntausten (tenttikirja) tapaa hahmottaa tutkimuskohteensa.


Uusintatenttiä varten (ja muutenkin) suosittelemme käyttämään aikaa myös kirjan lukemiseen ajatuksen kanssa (luennon kertaamisen lisäksi)!!!!


Kiitos palautteesta, se on ollut erittäin hyödyllistä. Sitä voi vielä antaa anonyymillä nettilomakkeella.