KASVATUSTIETEEN PERUSKURSSI syksy 2004, avoin yliopisto

Eetu Pikkarainen, eetu.pikkarainen@oulu.fi, OSA 2 (Tiistai 21.9.04)
[Alkuun] [Edellinen osa] [Seuraava osa]


Kerrattiin ja syvennettiin edellisen kerran lopussa ollutta teorioiden jaottelua ja tieteellisen ja arkiteorian eroa.

 

Tutkimuksen kehämäisyys: tutkimus lähtee kohdeteoriasta ja tuottaa metateorian avulla ja sen ohjaamana (uutta) kohdeteoriaa.

Kohdeteoria = teoria tutkimuksen kohteesta
Metateoria = teoria tutkimuksen tekemisestä

 

Metateorian kaksinainen luonne: deskriptiivinen ja normatiivinen tehtävä

Jokaisen tutkijan velvollisuus olla sekä meta- että kohdeteoreetikko

Kohdeteoria I (tutkimuksen alussa) ja kohdeteoria II (tutkimuksen lopussa - ja seuraavan alussa)

Kohdeteorian metateoreettinen tehtävä: ohjata tutkimusta!


(Aito) Teoria: käsitteet, käsitejärjestelmä, kieli (käsittää, käsitellä, ymmärtää, keskustella -> reflektio, dialogi)
- mykkä t. hiljainen ja "oikea" teoria
- kieli: a) kommunikaatio, b) mallintaminen
- Kieli koostuu kielellisistä merkeistä (semiotiikka: merkki voi olla luonnollinen tai kielellinen; merkki sisältää ainakin ilmauksen ja sisällön )
- merkitysten käsittely
- kulttuuri
- dialogi = yhteistä reflektiota keskustellen

Kasvatustieteen kieli on jossain määrin vakiintumatonta ja epäsystemaattista, mutta lähellä arkikieltä tai populaaria tiedekieltä. Lainailee kritiikittä eri tieteistä.

=> Ns. kotoperäisten käsitteiden ohjelma!!! (Herbart ->)

Kasvatustieteen (mielestäni) tärkein (ajankohtainen) ongelma on: "mikä on kasvatustieteen tutkimuskohde?"; (ts. mitä on kasvatus?)

Perus-/itsenäinen tiede vs. soveltava tiede ???