KASVATUSTIETEEN PERUSKURSSI syksy 2004, avoin yliopisto

Eetu Pikkarainen, eetu.pikkarainen@oulu.fi, OSA 3 (keskiviikko 22.9.04)
[Alkuun] [Edellinen osa] [Seuraava osa]


Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä!

Teorian ja käytännön välissä...

"Kasvatusoppi" (pedagogiikka) -> "kasvatustiede" 1950-60 l. !

Pedagogiikan ja kasvatustieteen (ja kasvatuksen) suhteesta

 


Mitä on kasvatus / pedagoginen toiminta?

Huomioon otettavia seikkoja mm:

a)               kasvatus on käytännöllistä toimintaa (ei tieteenala, ei pohdiskelua; ei myöskään luonnonilmiö) - siten sillä on myös toimijan asettama tai hyväksymä päämäärä

b)               kasvatukseen liittyy aina sukupolvisuhde tai sen tapainen (ei puhtaasti tasa-arvoinen tai vastavuoroinen) suhde (itsekasvatus on erityistapaus, johon liittyy omat käsitteelliset ongelmansa)

c)                suhteen toinen osapuoli on kasvattaja, joka yrittää vaikuttaa (on kyseenalaista, miten tämä voi tapahtua) toisen osapuolen, kasvatettavan, toimintaan ja kehitykseen

d)               kasvatettava toimii ja kehittyy myös omasta puolestaan, ei pelkästään kasvattajan vaikutuksen takia

e)               kasvatus ja kasvatettavan kasvu toteutuvat kasvattajan ja kasvatettavan vuorovaikutuksessa

g)               ihminen on ennen kaikkea sosiaalinen olento, joten sosiaalistuminen, yhteiskunnan jäseneksi tuleminen on olennainen osa kasvatusta

f)                 kasvatettava on toisaalta jo yhteiskunnan jäsen ja toisaalta vasta kasvatuksen kautta tulossa sellaiseksi.

h)               yhteiskunnan historiallisen muutoksen (käsitteen) aiheuttamat (käsitteelliset) seuraukset kasvatuksen käsitteelle, kasvatuksessa tähdätään ennalta tuntemattomaan tilanteeseen, kasvatuksella yritetään vaikuttaa tulevaisuuteen

 

Kasvatus, kasvu ≈ ihmiseksi tulemista; ihmisen, ihmisyyden tuottamista!