KASVATUSTIETEEN PERUSKURSSI syksy 2004

Eetu Pikkarainen, eetu.pikkarainen@oulu.fi,


Ensimmäinen tentti 12.10.04

Tentissä piti vastata kolmeen kysymykseen kuudesta vaihtoehdosta. Vastauksissa piti yrittää käyttää hyväksi sekä luentoa että kirjoja. Vastausten tuli olla esseemuotoisia, kuten Optimassa asiasta keskusteltiin. Eri kysymyksiin löytyi tiedot hieman eri lähteistä (siis kirjoista tai luennosta). Luentoon perustuva ensimmäinen kysymys oli hyväksyttävästi lähes kaikilla - olinhan korostanut, että pedagoginen paradoksi pitäisi tuntea, vaikkei mitään muuta peruskurssilta oppisi. Inhimillinen toiminta perustui myös luentoon, mutta se oli osattu jo aikalailla huonommin. Kuten saattoi arvata, monet eivät olleet ehtineet tai jaksaneet vielä lukea kirjoja kunnolla. Tentissä oli 99 yrittäjää, joista jouduin hylkäämään 50. Tämä tuntuu olevan aika normaali tilanne avoimen yliopiston peruskurssin ensimmäisessä tentissä. Asia ei ole ihan helppoa ja opiskelu on työlästä, eivätkä kaikki ole vielä tottuneita tällaiseen opiskeluun. Tilanne kyllä paranee talven myötä.

1) pedagoginen paradoksi

Tämän piti siis olla tuttu kaikille luennolta!

2) suomalaisen kasvatustieteen pääalueet

Tähän oli tarkoitus vastata erityisesti Johdatus kasvatustieteisiin teoksen pohjalta, jossa jaetaan kasvatustiede ensin kolmeen eri tieteeseen ja näitä sitten vielä osa-alueisiin.

3) konstruktivismi

Tähän löytyy vastaus teoksesta Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. (Luennolla aihe vain mainittiin.)

4) Herbartin merkitys pedagogiikalle ja kasvatustieteelle

Herbart on esitelty omana kohtanaan teoksessa Johdatus kasvatustieteisiin. Hänet mainittiin pariin kertaan luennolla tärkeänä vaikuttajana, joten olisi pitänyt olla selvää, että häneen täytyy tutustua kunnolla kirjan avulla.

5) Inhimillinen toiminta

Tämä asia oli aika keskeinen aihe luennossa.

6) Vertaile kirjojen ja luennon näkemyksiä kasvatustieteen luonteesta

Tässä piti todellakin vertailla kummankin kirjan ja luennon näkemyksiä kasvatustieteen luonteesta: niissähän kaikissa esitettiin osittain erilaiset näkemykset mutta myös tietysti osittain samanlaiset. Tietysti saattoi mielellään myös vertailla esim. Siljanderin teoksessa esitettyjä eri suuntausten näkemyksiä kasvatustieteen luonteesta. Tämän lisäksi voi arvioida eri lähteiden antia omalle oppimiselleen, vaikka sitä ei varsinaisesti kysyttykään.