Tiede toiminnassa / Latour

[Eetu Pikkarainen, Tieteenteorian kurssi]

Yksi tämän päivän kiinnostavimpia tieteensosiologeja on ranskalainen Bruno Latour, joka itse nimittää itseään mieluummin tieteen antropologiksi. Hän kannattaa konstruktivistista näkemystä, jonka mukaan tiede tutkiessaan samalla luo tai muuntaa kohdettaan. Hänen kirjoituksissaan tulee hyvin esille näkemys tieteestä keskustelufoorumina. Tieteen sosiologian tapaan hän realistisesti kuvaa materiaalisten ja muiden yhteiskunnallisten reunaehtojen (mm. rahoitus) vaikutusta tieteen tekemiseen, mutta korostaa myös tieteen aktiivisuutta näiden asioiden muokkaajana, joten hänen näkemyksensä ei ole yksipuolisen eksternalistinen. Myöskään hänen konstruktivismiaan ei voi tulkita puhtaaksi subjektivismiksi tai relativismiksi, vaan siinä on varattuna jokin rooli myös tutkimuskohteelle, joka on yhtälailla objektiivisesti olemassa kuin tutkijakin, ja joka omalla tavallaan vaikuttaa tutkimustuloksiin - tutkimusprosessi voidaan ymmärtää paitsi tutkimusyhteisön sisäisenä, myös sen ja tutkimuskohteen välisenä keskusteluna tai neuvotteluna. Alla olevat otteet ovat Latourin oppikirjamaiseksi yhteenvedoksi tutkimuksestaan kirjoittamasta teoksesta Science in Action (1987).


Janus-kasvoinen tiede

Latour korostaa, että tiede (tieteilijät, tieteen filosofia yms.) haluaa yleensä antaa tietynlaisen kuvan itsestään. Tätä kuvaa Latour nimittää kuvaksi "valmiista tieteestä". Hän itse haluaa tuoda tämän rinnalle kuvan epävalmiista, työn alla olevasta tieteestä, tieteestä toimintana. Tätä jälkimmäistä kuvaa voidaan jossakin määrin pitää realistisempana ja ehkäpä aloittelevan tieteilijän kannalta hyödyllisempänä kuin edellistä, mutta se ei millään muotoa voi korvata sitä. Näitä kahta erilaista kuvaa täytyykin katsella rinnakkain. Ymmärtää tiede kaksikasvoisena. Alla olevassa taulukossa on näiden "tieteiden" näkökulmia, sanomisia, asetettu rinnakkain.

Valmis tiede (Ready Made Science)

Tekeillä oleva tiede (Science in the Making)

Mene vain suoraan tosiasioihin!

Hankkiudu eroon hyödyttömistä tosiasioista

Hanki vain tehokkain laite

Päätä, mitä tehokkuuden tulisi olla

Kun laite toimii, ihmiset vakuuttuvat

Laite toimii silloin, kun olennaiset ihmiset ovat siitä vakuuttuneita

Kun asiat ovat tosia, ne pitävät paikkansa (toimivat)

Kun asiat pitävät paikkansa, ne alkavat tulla tosiksi

Mielipiteiden kirjo ei taivuta tiedettä

Miten olla vahvempi kuin mielipiteiden kirjo?

Luonto on syy, joka mahdollisti ristiriitojen ratkaisun

Luonto on (tulee olemaan) ratkaisun seuraus

Yhteiskunta on syy, joka mahdollisti ristiriitojen ratkaisun

Yhteiskunnan vakaa tila on (tulee olemaan) ristiriitojen ratkaisun seuraus

Tiede ja teknologia ovat tekijä, joka mahdollistaa projektien toteuttamisen

Kun projektit on toteutettu, tiede ja teknologia näyttäytyvät niiden toteutusvoimana

Tiede ja teknologia ovat siis projekteja, joita ei ole valmiiksi olemassa, vaan jotka toteutetaan toimimalla. Vasta jälkikäteen voidaan sanoa, mitä ne ovat - tai olivat.

Tässä täytyy kuitenkin muistaa, että tähänastiset projektit määrittävät sitä, millaisina uusia voidaan aloittaa. (Tällaista historiallisuutta Latour ei ehkä korosta tarpeeksi.)


Tosiasioiden syntyminen ja häviäminen

Fiktioksi (Artefact)

alkuperäinen väite (A on B)

negatiivisia modalisointeja M- (A on B)
esim. epäilyjä

positiivisia ja negatiivisia modalisointeja
M+- (A on B)

niin ja niin (on osoitettu, että (A on B))

ei modalisointeja lainkaan

hiljainen tieto (taito, toimintapa)

ruumiillistuminen (instrumentit)

Tosiasiaksi (Fact)

Latourin näkemystä voisi nimittää konstruktivistiseksi. Hänen mukaansa tosiasiat (faktat) luodaan toiminnassa ja erityisesti tieteen ja teknologian toiminnassa. Tekstiensä perusteella häntä ei voi pitää kuitenkaan puhtaana konsensusteoreetikkona, koska myös tutkittavalla kohde jollain tavalla määrää, mitä siitä voidaan tuottaa tosiasiaksi. Kuitenkin konsensuksen saavuttamin on olennaisin tehtävä ja tavoite tieteellisessä toiminnassa.

 

 

 

 

 

 

 


Tieteen kasvu (laajeneminen ja resurssien hankkiminen)

Tieteen täytyy saada rahaa voidakseen toimia. Menestyvä tiede saa sitä paremmin, koska rahoittajat haluavat sitä tukea (mm. saadakseen siitä itselleen hyötyä). Tällainen menestyminen etenee alla olevan laajenevan kehän mukaisesti: enemmän rahaa > enemmän (ja parempaa) työvoimaa > paremmat laitteistot > paremmin kiinni vaativampiin kohteisiin > uskottavammat perustelut > mahdollisesti hyödyllisiä uudistuksia > lisää rahaa ...

 

 

 

 

 

 

 


Tieteellinen keskustelu

Keskustelullisuus on mukana Latourin näkemyksissä. Hän korostaa erityisesti sellaista näkökulmaa, että tekstin kohtalo on aina sen lukijoiden käsissä sen jälkeen kun se on julkaistu. Kirjoittaessaan tutkija viittaa aikaisempiin puheenvuoroihin ja ottaa toisia kirjoittajia asiansa todistajiksi.

 

 

 

 

 

 

 

 


Mutta se, että viittaat johonkin ei riitä, vaan ratkaiseva kysymys tieteellisen menestyksen kannalta on se, viitataanko sinuun. Ja sen päättävät lukijasi - jos edes saat tekstillesi lukijoita...

Eli käytännöllisenä ohjeena: tutki ja kirjoita niin, että sinua luetaan ja sinuun viitataan - otetaan vakavasti.

 

 

 


Original document: C:\Documents and Settings\epikkara\Omat tiedostot\www_doc\opetus\sciact.doc