Maaperägeologia

Maaperägeologiassa tutkitaan pääasiassa maalajien muodostamaa maankuoren ylintä osaa. Se on muodostunut maapallon kehityshistorian nuorimmalla kaudella, kvartäärikaudella, josta syystä alaa nimitetään toisinaan myös kvartäärigeologiaksi. Suurin osa Suomen maaperämuodostumista ja maalajeista on syntynyt viimeisimmän jääkauden aikana ja näin ollen glasiaaligeologia ja glasiaalisten maalajien ominaisuuksien tutkiminen on suomalaisessa maaperägeologiassa olennaisen tärkeä osa-alue. Historiallisessa geologiassa geologiset tapahtumat ja kerrostumat sijoitetaan aikajärjestykseen. Kerrostumien ajoituksessa käytetään hyväksi muiden menetelmien lisäksi usein mikrofossiileja, kuten siitepölyjä ja piikuorisia leviä.

Erityisen tärkeällä sijalla ovat yhteiskuntaa palvelevat maaperägeologian käytännön sovellutukset. Niissä tietämystä maaperästä käytetään hyväksi selvitettäessä pohjaveden esiintymistä ja hyödyntämistä, hiekka-, sora-, savi- ja turvevarojen esiintymistä ja käyttökelpoisuutta sekä maaperän rakennettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Muita sovelletun maaperägeologian tärkeitä osa-alueita ovat malminetsintä sekä ympäristötutkimukset.

Hyödyllisiä linkkejä

Maaperäkartan käyttöopas (GTK)