HISTORIAN LAITOKSEN PALAUTEPÄIVÄ TORNIOSSA 8.5.2002

Historian laitoksen palautepäivätilaisuus pidettiin tällä kertaa keväisessä Torniossa, tarkemmin sanottuna Aineen taidemuseon tyylikkäässä auditoriossa. Saavuimme Tornioon Keminmaan kautta tutustuen Kemin vanhaan kivikirkkoon ja sen kuuluisimpaan asukkiin, kirkkoherraan Rungiukseen. Tämän 'pyhiinvaellusmatkan' jälkeen suuntasimme siis Tornioon maallisempaa taidetta ihailemaan. Lopuksi ennen Ouluun paluuta kävimme 'rasvareissulla' Haaparannan puolella. Matkaan osallistui niin henkilökuntaa jokaisesta oppiaineesta kuin opiskelijoitakin. Yhteensä pieni Perämeren kierroksemme keräsi noin 40 osanottajaa.

Puhetta itse palautepäivätilaisuudessa johti uusi Tiiman koulutuspoliittinen vastaava Paavo Maskulainen. Tilaisuus kesti noin puolitoista tuntia, ja siinä keskusteltiin seuraavista teemoista.

LUENTOPALAUTE

Kevään luentoantiin oltiin yleensä ottaen tyytyväisiä. Varsinkin Esko Nevalaisen luentojakson kohdalla kiiteltiin loppukertausta luennon keskeisistä asioista viimeisellä luennolla. Dosentti Eero Elfvengren toimi esimerkkinä, kuinka luodaan toimiva suhde luennoitsijan ja opiskelijoiden välillä luennolla. Osaan luennoista toivottiin lisää kuvamateriaalia ja havaintovälineiden (mm. karttojen) käyttöä. TIEMA:n kohdalla palautteesta aisti halun tehdä vieläkin lisää käytännön tehtäviä, aika tuntui loppuvan kesken. Käytännön tehtävien merkitystä korostettiin myös arkisto-opin kohdalla, jota pidettiin liian teoriakeskeisenä. Filosofian kevään luentoja pidettiin mielenkiintoisina, mutta vaikeaselkoisina. Myös opiskelijoiden toivomuksia luentojen aikataulujen suhteen haluttiin kuunneltavan. Toivottiin myös, että filosofian lehtorit olisivat keskittyneet enemmän modernimpiin filosofisiin suuntauksiin antiikin ja valistuksen kustannuksella.

Fakta ja fiktio -esitelmäsarja sai paljon kehuja ja moitteita. Yleisesti kiiteltiin, että oli mahdollisuus kuulla eri alojen näkemyksiä historiasta ja sen käytöstä. Toisaalta luentojen pituus sai kritiikkiä osakseen. Seuraavaksi kerraksi toivottiin kirjailijaa, joka on ammattihistorioitsija. Koettiin myös, että vaatimuksena olisi tullut olla tutustuminen vierailevan kirjailijan teokseen tai artikkeliin, jotta olisi paremmin pystynyt hahmottamaan esitelmässä kuulemansa asiat. Vasta-argumenttina esitettiin tällaisen vaatimuksen käytännön toteuttamisen hankaluus.

Perusopintojen luennot saivat jälleen kerran kiitosta osakseen. PO:n kirjatentit herättivät vilkasta keskustelua: osin tenttikysymyksiä pidettiin vaikeina vastata, osin tämän katsottiin johtuvan vasta-aloittaneiden opiskelijoiden tottumattomuudesta kirjatentteihin. Samalla kritisoitiin PO:n tenttikirjoja, joita pidettiin itsessään jo hankalina omaksua. Henkilökunta kertoi tilaisuudessa pyrkivänsä uusimaan tenttikirjallisuutta mahdollisuuksien mukaan, usein vain sopivien vaihtoehtojen puute rajoittaa uusimismahdollisuuksia.

LISÄKOULUTUS

Timo Matilainen esitteli läsnä oleville ATK-koulutuksen tilaa. Moni on vuosien varrella kritisoinut ATK-opetuksen tasoa ja vähyyttä. Halua olisi oppia lisää perusohjelmien lisäksi (mm. SPSS-ohjelma). Tutkimustyötä auttamaan vaadittiin kurssia, samoin WWW-sivujen tekokurssi katsottiin toteuttamisen arvoiseksi. Myös työelämässä nähtiin näiden kurssien koituvan hyödyksi. Ongelmana keskustelussa tuotiin esille opiskelijoiden niin kovin erilaiset lähtötasot ATK-taidoissa; tällöin on hankala tuottaa kurssia, joka sopisi kaikille: niin monenlaisia tarpeita on hankala tyydyttää. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että humanistisen tiedekunnan tulisi järjestää lisää tietokonekursseja. Asiaa aiottiin viedä eteenpäin monella rintamalla.

Yhteistyö tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kanssa herätti mielenkiintoa. Kiinnostusta tuntui olevan opiskelijoiden piirissä runsaasti mahdolliseen tulevaan opintokokonaisuuteen. Neuvottelut asian tiimoilta jatkuvat laitoksien välillä, mutta alustavasti on keskusteltu kolmen opintoviikon kurssista nimeltään 'Tietojenkäsittelyn lähihistoria', joka koostuisi luennoista, ryhmätöistä ja seminaari-istunnoista.

MUUTA

Ilmoitustaulujen informatiivisuudesta keskusteltiin vilkkaasti. Ilmoitustauluja pidettiin yleisesti selkeinä ja hyvinä, joskin ymmärrettiin sivuaineopiskelijoiden vaikeus löytää tietoa niistä. Manuale Historiae sai ylistystä osakseen, samalla ilmoitettiin uuden, korjatun painoksen olevan painossa.

Essee suoritustapana herätti myös vilkasta keskustelua. Yleisesti esseesuoritusta pidettiin hyvänä, mutta aivan liian työläänä vaihtoehtona. Tietojen etsimisen ja asioiden pohtimisen arvoa pitäisi nostaa, eikä liikaa korostaa tiettyä sivumäärää. Nyt yhden opintoviikon saa suoritettua muilla tavoilla paljon helpommin. Toisaalta ymmärrettiin esseiden opettavan kirjoittamaan aivan eri tavalla kuin kirjatentit: esseet valmentavat työelämässä tarvittavaan tapaan tuottaa tekstiä.

LUENTOTOIVOMUKSET

Palautepäivätilaisuutta jatkettiin vielä epävirallisimmissa merkeissä linja-autossa matkalla Ouluun, jossa kyseltiin mahdollisia luentotoivomuksia. Seuraavana lista ehdotetuista aihepiireistä:

Yleinen historia: I maailmansota, naisasialiikkeen historia, historiankirjoituksen historia, 1900-luvun poliittisten ideologien esittely, Afrikan historia, Irlannin historia, USA:n historia ennen ensimmäistä maailmansotaa, 1900-luvun pienimuotoisemmat sodat (toteutettaisiin seminaarimuotoisena).

Suomen ja Skandinavian historia: Suomen kulttuurihistoria, AKS, Ruotsin historia 1809-, työväenliikkeen historia, kveenien historia.

Aate- ja oppihistoria: modernin tuoma murros yhteiskunnassa, Venäjän aatehistoria, kristinuskon aatehistoria.

Oulussa 13.5.2002 amanuenssi Kimmo Helomaa