Historian laitoksen itsearviointiraportti lukuvuodelta 2000–2001

Tähän raporttiin on koottu lähinnä uudet, lukuvuonna 2000–2001 toteutetut opetukseen liittyvät asiat ja kehittämishankkeet. Koska korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa kuluvan vuoden aikana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opintojen ohjausta koskevan valtakunnallisen arvioinnin tässä raportissa on erityisesti selvitetty laitoksen opintojen ja opinnäytetöiden ohjausta.
 

Opinto-ohjaus, tutortoiminta ja yhteistyö opiskelijoiden kanssa

Historian laitoksella opinto-ohjausta antaa koko henkilökunta, mutta viime kädessä amanuenssit ovat niitä, jotka nimenomaan opintojen kulkuun ja suunnitteluun eniten antavat tukea. Laitoksen kaikissa pääoppiaineissa on amanuenssi, jolta opiskelijat tietävät voivansa käydä hakemassa neuvoa ja tukea. Opinto-ohjaajien keskinäinen saumaton yhteistyö ja vuosien myötä syntynyt kokemus antavat hyvät valmiudet tähän työhön.

Laitoksen ilmapiiri on lukuisissa opiskelijapalautteissa saanut kiitosta: esim. "ei tarvitse lakki kädessä kulkea" ja "jos talvisodan henki olisi ollut niin hyvä kuin historian laitoksen henki on, niin rajamme olisivat Uralilla". Tällainen palaute kertoo siitä välittömyydestä, joka opiskelijoiden ja henkilökunnan välille on syntynyt.

Kuluneen lukuvuoden alussa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden henkilökohtaisten opetussuunnitelmien tekoon panostettiin edellistäkin vuotta enemmän; oppiaineiden amanuenssit (ja Suomen historiassa myös professori ja assistentti) pitivät opiskelijoiden kanssa henkilökohtaisia palavereita, joissa hahmoteltiin tulevien opiskeluvuosien kulkua ja annettiin eväitä hopsien laatimiseen. Lukuvuoden kuluessa ohjaus luonnollisesti jatkui.

Osansa opinto-ohjauksessa on myös laitoksen uudella oppaalla, Manuale Historiaella, johon on koottu paljon opintojen kulun suunnitteluun apua ja tietoa.

Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on lukuvuoden aikana ollut tavallistakin tiiviimpää. Manuale Historian toteuttamisessa opiskelijoilta pyydettiin ja saatiin vinkkejä siitä, mitä oppaaseen olisi hyvä laittaa. Erityisesti historian opiskelijoiden ainejärjestön kopo, pienryhmäohjaajat, oktr:n ja laitosneuvoston opiskelijajäsenet sekä palautepäiville osallistuneet opiskelijat ovat olleet tarpeellisia yhteistyökumppaneita hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Myös palautepalaverien sekä opettajien ja opiskelijoiden yhteisen perjantai-klubin ohjelman suunnittelu ja järjestäminen tehdään opiskelijoiden ja amanuenssien ja/tai oktr:n kanssa yhdessä.
 

Opinnäytetyöt ja niiden ohjaus

Kun opetussuunnitelmia keväällä 2000 tehtiin, opintojaksojen kuormittavuutta tarkistettiin ja oppiaineiden keskeisimmän ja uusimman tiedon asemaa painotettiin. Keskeisenä seurauksena tästä on ollut pro gradu -tukielmien laajuuden supistuminen; aiempi tutkielmien keskipituus on selkeästi pudonnut. Osaltaan tämä edesauttaa opiskelijoiden valmistumisaikojen lyhentymistä. Samaan suuntaan vaikuttaa myös se, että yhä useammin opiskelija voi ja valitsee proseminaarityönsä aiheen myöhempään pro gradun -tutkielmaan liittyen.

Laitoksen (laudatur)seminaareissa (maisteriseminaarissa) on vetäjänä professorin lisäksi amanuenssi (ja yleisessä historiassa yliassistentti), minkä myötä opiskelijoiden mahdollisuus saada ohjausta on entistäkin parempi ja monipuolisempi. Lisäksi opiskelijat usein kokevat, että amanuenssilta voi helpommin kuin professorilta käydä kysymässä apua "pieniinkin juttuihin"; kynnys ohjauksen hakemiseen on matala.
 
Kevätlukukaudella historian opiskelijoiden ainejärjestö Tiiman juhliessa 35-vuotista taivaltaan, laitos perusti lahjaksi uuden pro gradu -palkinnon. Vastaisuudessa joka vuosi myönnetään kunkin pääaineoppiaineen parhaalle pro gradu -tutkielmalle palkinto (2000 mk), minkä toivotaan kannustavan laadukkaiden opinnäytetöiden tekemiseen.

Opinnnäytetyöt ja niihin liittyvät seminaarit ovat historian opinnoissa keskeinen osa, joiden kautta opiskelijat oppivat historiatieteen metodit, lähdetyöskentelyn ja tiedon tuottamisen. Seminaarimuotoja on monia, ja kaikkeen seminaariopetukseen on sisäänrakennettuna opintojen ohjaus. Seminaarimuotoinen opetus ja siihen liittyvä ohjaus paitsi tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden päästä tutkimukseen kiinni jo opintojen alkuvaiheesta myös opettavat vuorovaikutteiseen työskentelyyn sekä tukevat itseohjautuvaa opiskelua.
 

Tentit ja oppimisen arviointi

Historian laitoksella opintojen suoritustapoja on monia erilaisia: erityisesti esseet ja  luentopäiväkirjat ovat jokapäiväistä arkea kirja- ja luentotenttien ohella. Tenteissä kokeillaan ja käytetään erilaisia käytäntöjä (kotitentit sähköpostitse, esseetentit, aineistotentit, soveltavat tenttitehtävät, jne.). Muutamien, kuluneena lukuvuonna järjestettyjen luentojen suoritukseksi sovittiin "läsnäolovelvoite". Opiskelijoiden oli "pakko" osallistua luennolle, mutta kurssista ei järjestetty tenttiä, eikä luentopäiväkirjaa tarvinnut tehdä. Opiskelijat pitivät käytäntöä "sopivana vaihteluna", joka takasi, "että sai keskittyä kuuntelemaan". Toisaalta suurin osa opiskelijoista ja opettajat kuitenkin pitivät käytäntöä huonona, koska osa opiskelijoista kävi luennolla vain merkinnän tekemässä, minkä jälkeeen he poistuivat luennolta. Myös se, etteivät opiskelijat tehneet muistiinpanoja, ei varmaankaan edistänyt oppimista. Luentopäiväkirja otetaankin käyttöön vastaavilla luennoilla seuraavina vuosina.

Laitoksen tällä hetkellä käytössä olevassa palautekaavakkeessa on erikseen varattu kohta tenttien arviontiin (ks. liite 1), minkä myötä opettajat ovat saaneet asiasta aiempaa enemmän palautetta. Se on mahdollistanut tenttikäytäntöjen kehittämisen.

Opiskelijoiden toivomuksesta laitoksen uudessa käsikirjassa Manuale Historiaessa annetaan opiskelijoille evästystä myös kirja- ja luentotenttiin valmistautumisessa. Oppaassa (kuten muutenkin) on myös rohkaistu opiskelijoita hakemaan palautetta tenttivastauksistaan ja muista opintosuorituksistaan; opiskelijat kuitenkin käyttävät tätä mahdollisuutta tavattoman vähän hyväkseen. Ilmoitustaulua ja sähköpostia on jonkin verran käytetty kollektiivisen ja henkilökohtaisen palautteen antamiseen.
 

Opetusmuodot

Uusia lukuvuonna 2000–2001 kokeiltuja opetusmuotoja oli osallistuminen Tampereen ja Turun yliopistojen järjestämiin videoneuvotteluluentoihin Kulttuurien kohtaamisia ja Intiaanikulttuureja.

Latinan opetuksessa (yhteistyössä aate- ja oppihistorian sekä Suomen ja Skandinavian historian kanssa) käynnistyi uusi käännösseminaari, jossa opiskelijat ja oppiaineen lehtori kääntävät P. N. Mathesiuksen  Pohjanmaan maantiede -teoksen. Yhteistyössä tehtävän projektin tavoitteena on myöhemmin julkaista tämä 1700-luvulla kirjoitettu maakuntahistoria.

Japanin kulttuurihistorian verkkokurssin opiskelijat ovat suorittaneet kokonaan internetissä suljetussa oppimisympäristössä. Koska oheismateriaali, tehtävät ja keskustelufoorumi olivat opiskelijoiden saatavissa verkosta. Etäopetuksena suoritettu kurssi oli osa Aasian koulutusverkoston virtuaaliyliopistohankentta.

Antiikin opintopiiri on yleisen historian antiikin opiskelijoiden ja opettajien muodostama ryhmä, joka on ennen kaikkea opinnäytetöitä tekevien opiskelijoiden tueksi perustettu. Syksyllä antiikin opetusta on tarkoitus lisätä, mitä opiskelijapalautteessa (ks. muistio palautepalaverista, liite 2) nimenomaan toivottiin. Antiikin historian teemaseminaari sekä alkava luento-opetus vastaavat opiskelijoiden esittämään vaatimukseen lisätä ko. opetusta.

Vuosien tauon jälkeen laitoksella käynnistettiin lukuvuoden aikana senioriseminaari, johon kutsuttiin kirjeillä laitoksella opiskelleet, mutta opintonsa (= tutkielmansa) kesken jättäneet opiskelijat. Seminaariin ilmoittautui toistakymmentä historian opiskelijaa, ja jo kuluneen kevään aikana seminaarin toiminnan tuloksena valmistuivat ensimmäiset maisterit.
 

Opetussuunnitelma

Perusopinnoissa kurssien väliset yhteydet vaatinevat vastaisuudessa parantamista;  ongelmana on kokonaiskuvan hajanaisuus, erityisesti maailmanhistorian ja Skandinavian historian osalta. Onkin keskusteltu siitä, että opetussuunnitelmia seuraavan kerran uusittaessa järjestetään "perusopintoseminaari", johon henkilökunnan lisäksi kutsutaan opiskelijoita pohtimaan perusopintojen rakenteen muutoksia.
 

Tutkimuksen ja opetuksen yhteenliittäminen

Opiskelijoiden edellisenä vuonna esittämän toiveen pohjalta syntyi ajatus erityisen tutkimuksellisen luentosarjan kokoamisesta. Suomen ja Skandinavian historian osa-alueet, näkökulmat ja lähteet -luentosarjan tavoitteeksi asetettiin hahmottaa ja selkiyttää kuvaa historian tutkimuksen laajasta kentästä, joka opiskelijalle saattaa jäädä opintojen kuluessa hajanaiseksi. Laajan (48-tunnin) luennon pitivät yhteistyössä oppiaineen opettajat, tutkijat ja dosentit. Luennoitsijoiden omien tutkimusteemojen ympärille koottu luentosarja toi tutkimuksen lähelle opiskelijoita.

Opetuksen ja tutkimuksen yhteenliittämisessä historian laitoken seminaariopetus on keskeistä (ks. ed.) ja tämä on tulevaisuudessa yksi keskeisiä opetuksen edelleenkehittämisen painopistealueita.
 

Oppimateriaali
 
Lukuvuoden suuri laitoksen yhteinen projekti, joka saatiin päätökseen helmikuussa oli Manuale Historiae, historian (opiskelijan) opas. Historian laitoksen kaikilla oppiaineilla on ollut useita tutkielman tekoon ohjaavia oppaita, uusia lipareita ja lappusia opintosuoritusten menestykselliseksi suorittamiseksi on ilmestynyt lukuvuosittain. Manuale syntyikin tavoitteesta päästä sirpaleisesta, hajallaan olevasta tiedosta ja epätietoisuudesta, tavoitteesta koota esimerkiksi opinnäytetöihin liittyvä oppi-  ja opasmateriaali yhdeksi, laitoksen oppiaineiden kesken yhdenmukaiseksi kokonaisuudeksi.

Luentorungot ovat – opiskelijoiden iloksi ja hyödyksi – lisääntyneet jatkuvasti. Luentorungot, joissa nostetaan esiin luennolla esille tulevat olennaiset asiat, auttavat opiskelijoita keskittymään muuhunkin kuin muistiinpanojen tekemiseen.

Lukuvuonna aloitettiin uuden oppimateriaaliksi hyvin soveltuvan verkkojulkaisun, Harukazen, toimittaminen. Verkkojulkaisu, jonka opiskelijat tekevät, sisältää suomenkielistä Japanin historiaan liittyvää aineistoa ja artikkeleita.
 

Opetuksen jatkuva laadunarviointi

Laitoksella on säännöllinen, vakiintunut palautejärjestelmä, johon ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat pyritään jo pienryhmäohjauksessa tutustuttamaan. Perinteeksi ja hyväksi motivoivaksi tekijäksi on muodostunut, että (ainakin kevään) palautepäivä järjestetään jossakin muualla kuin Linnanmaalla. Tämän vuotinen palautepäiväretki suuntautui Rovaniemelle (ks. liite 2).

Henkilökunta on aina läsnä palautepäivillä – suhteellisesti paljon aktiivisemmin kuin opiskelijat! – mikä kertonee palautejärjestelmän saamasta vakaasta asemasta opettajakunnan piirissä.

Uutena käytäntönä palautejärjestelmään on tullut "teemapalautteen" kerääminen. Eri lukukausina kerätään keskitetysti palautetta jostakin tietystä teemasta, joka oktr:n ja opiskelijoiden kopo:n kesken sovitaan. Tähän mennessä teemoina ovat olleet perusopinnot, valtio-opin opetus ja kevään 2001 aikana järjestettiin tavallistakin laajempi palautteen keräys laitoksen seminaariopetuksesta.

Seminaaripalautetta kerättiin opiskelijoilta ilmoittamalla asiasta sähköpostitse, netissä ja opetustilanteessa. Lisäksi kysely lähetettiin postitse laitokselta kahden viime vuoden aikana valmistuneille. Näin pyrittiin takaamaan, että myös jo koko seminaariruljanssin läpikäyneiden mielipide saatiin kuuluville. Saadun palautteen perusteella historian laitoksen monipuolista seminaariopetusta pidettiin oppimista edistävänä, opintoihin olenneisesti kuuluvana opetusmuotona.  (ks. lähemmin opintojen ohjaus ja liite 3).
 

Työelämäyhteydet ja yhteistyö ulospäin, opiskelijoiden työllistyminen

Historian laitoksen opiskelijoiden entistä paremman työllistymisen tukemiseksi laitoksen tavoitteena on ollut viestinnän opetuksen järjestäminen. Tämä koko tiedekunnassakin vireillä ollut tavoite on osaltaan toteutumassa. Syksyllä tiedekunnassa aloitetaan kaikille opiskelijoille suunnatut viestinnän opinnot ja historian laitos käynnistää tiedeviestinnän maisteriohjelman, TIEMAN (http://cc.oulu.fi/~histwww/tiema.htm). Laitoksen yhteistyökumppaneita ovat Oulun seudun viestintäalan yritykset ja muut viestintäalan toimijat, muun muassa YLE:n Oulu-Radio sekä Sanomalehti Kaleva. Oulun lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto rahoittavat hanketta.

Työelämän ja opetuksen välinen yhteys korostuu opinnäytetöissä ja niihin liittyvässä seminaariopetuksessa. Valmistuttuaan historian maisteri työllistyy aloille, joissa hänen on itsenäisesti osattava koota ja tuottaa tietoa, sekä myös saada tieto suullisesti tai kirjallisesti tiettäväksi ja ymmärrettäväksi. Tähän historian laitoksen opetus panostaa ja tämän jo valmistuneet ovat opiskelun suurena antina todenneet (ks. seminaaripalaute). Kritiikin saaminen ja antaminen kuuluvat tieteelliseen ja muuhunkin työhön, mihin seminaarityöskentely opponointeineen valmentaa.

Työelämän ja opetuksen yhteenliittäminen toteutuu myös tilaustyönä tehtävissä opinnäytetöissä; opiskelija saa tutkittavakseen ja kirjoitettavakseen jonkin seuran, yhdistyksen tai muun yhteisön historian, mistä hän saa myös taloudellisen korvauksen. Tutkielman valmistumisen jälkeen opiskelijalla on usein mahdollisuus toimittaa työnsä julkaisuksi ja muutamissa tapauksissa työn teettäjä on voinut työllistää opiskelijan tämän valmistuttua. Tilaustöiden määrä on ollut jatkuvassa nousussa. Kuriositeettina näistä töistä voidaan mainita, että Oulun yliopiston HYTEC-laboratorion tutkijoina on kaksi historian opiskelijaa tekemässä pro gradu -tutkielmaansa.

Selkeästi kytköksissä työelämään oli myös Hannu Taanilan vetämä kurssi radio-ohjelman teosta. Opiskelijoiden aate- ja oppihistoriallisista aiheista tekemät ohjelmat eivät jää vain harjoituksiksi, vaan ne lähetetään syksyllä radiosta.

Kevään 2001 aikana oktr:n toimesta käynnistettiin KOTKAlta saadun määrärahan  turvin projekti opetussuunnitelmien kehittämiseksi työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Projektityöntekijäksi palkattiin historian opiskelija, joka yhteistyössä yliopiston työllistymispalvelujen (HUMPPA-projektin) kanssa järjestää kyselyn laitokselta valmistuneille. Kyselyn tuloksia hyödynnetään vastaisuudessa opetussuunnitelmia laadittaessa.
 

Yhteistyö muiden laitosten kanssa ja opetusteknologian hyödyntäminen

Yhteistyö muiden laitosten kanssa ja opetusteknologian hyödyntäminen on kuluneena vuonna korostunut Torus-verkoston käynnistymisen myötä. Torus on tieteen ja teknologian historian tutkimuksen ja opetuksen yhteistyökanava (http://www.torus.oulu.fi/), josta myös historian laitoksen opiskelijat saavat hyötyä opintoihinsa.

Opetusteknologian käyttöönottamiseksi entistä paremmin muutamat laitoksen opettajat ovat osallistuneet korkeakoulupedagogiseen TIEVIE-koulutukseen.
 

Oktr:n toiminta, ohjelma ja opettajien yhteistyö

Oktr on kokoontunut noin joka toinen kuukausi. Kuluneena lukuvuonna työryhmää on työllistänyt tavallisten, toistuvien asioiden lisäksi laatuyksikkökauden alkaminen vuoden 2001 alusta. Ryhmässä on keskusteltu siitä, miten koulutuksen laatua voitaisiin vielä parantaa, mitä laatuyksikköaseman myötä tulleella tuloksellisuusrahoituksella on mahdollista tehdä ja mitkä ovat opetuksen kehittämisen painopisteet vastaisuudessa.

Laatuyksikköyden mukanaan tuomasta rahoituksesta opetuksen kehittämistyöryhmän  käyttöön osoitettu määräraha päätettiin käyttää nimenomaan opetuksen kehittämistä edistäviin hankkeisiin. Laitoksen yhteisen oppaan valmistaminen, painattaminen ja opiskelijoille (ilmaiseksi) jakaminen oli ensimmäinen toteutettava hanke.  Laitoksen opetusta tukevien audiovisuaalisten välineiden (väritulostin, digitaalikamera, skanneri) hankkiminen oli myös vihdoinkin mahdollista. Lisäksi palautejärjestelmän vahvistamiseen entisestään päätettiin panostaa: aiempaa laajemmat palautteen keräämiset postikyselyineen ja palautepäiväretki toteutettiin jo keväällä. Tämä opiskelijoiden aktivoimiseen tähtäävä työ jatkuu.

Opetuksen kehittämistyöryhmässä on kevätlukukauden kuluessa pohdittu toimintasuunnitelmaa, strategiaa tuleviksi vuosiksi; nyt kun laitoksella monivuotisen työn tuloksena opetuksen kehittämisessä asiat toimivat ja toimiva palautejärjestelmä takaa jatkuvan laadunarvioinnin on aika pohtia uusia haasteita. Kansalliset ja kansainväliset yhteydet ovat laitoksella olleet toimivia, mutta niiden parantamiseksi on vielä paljon tehtävissä. Laitoksen profiilin nosto ja tutkijakontaktien luominen ovat tärkeitä asioita, joihin tulevina vuosina on panostettava. Opetuksen ja tutkimuksen edistäminen sekä oppimateriaalin tuottamisen parantaminen ja tehostaminen ovat niitä osa-alueita, joita ensi syksynä laadittavassa strategiassa painotetaan. Esimerkiksi yliopiston ACTA-sarjaa oppimateriaalin julkaisuväylänä olisi pyrittävä käyttämään entistä aktiivisemmin.

Opettajien keskinäinen yhteistyö sai kauniin tuloksen Manuale Historiaessa. Oppaan syntyprosessi vaati opettajien aktiivista ja ahkeraa yhteistyötä, jonka huipentumana pidettiin "opasseminaari". Seminaarissa keskusteltiin laitoksen oppiaineiden erilaisista käytännöistä ja hiottiin ne yhteisiksi.
 
Opettajien keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa on tehty myös tätä rapottia laadittaessa. Laitoksella itsearviontiraportti tehdään perinteisesti oktr:n, laitosneuvoston, opettajakunnan ja opiskelijoiden yhteistyönä. Raportin luonnos on ollut kaikkien luettavissa, kommentoitavissa ja täydennettävissä. Luonnos ja siitä työstetty raportti julkaistaan laitoksen www-sivulla (http://koivu.oulu.fi/~histwww/itsearvio.htm).