Tietoverkot ja kirjastot

(Matti Salo)

Hakupalvelut, lähteet ja data-aineistot verkossa
 

Sähköisen informaation määrä tietoverkoissa kasvaa nopeasti. Myös historia-alan ihmisille internetistä tulee yhä tärkeämpi apuneuvo, vaikka historiantutkimus tuskin koskaan voikaan kokonaan siirtyä nettiin. Tiedonhakumenetelmiä on joka tapauksessa monia, ja historioitsijoille on tärkeää pysyä uusimpienkin kelkassa.

Suomessa historioitsijan verkkopalvelut on yliopistojen historian laitosten, arkistojen, seurojen, museoiden ja kirjastojen yhteishankkeena koottu Suomen historiaverkoksi, joka on nimetty suomalaisen kirjakielen ja painetun kirjallisuuden isän mukaan Agricolaksi. Osoite on www.utu.fi/agricola/. Historiaverkon esittelyssä todetaan seuraavaa:

Mitä se on?

Agricola on sähköinen "ABCkiria" historiaan ja sen tutkimukseen. Se on yliopistojen historian laitosten, arkistojen, seurojen, museoiden ja kirjastojen yhteishanke. Tarkoitus on edistää suomalaista historianharrastusta, -opetusta ja -tutkimusta. Agricolan tavoite on luoda yhteys historiallista tietoa ylläpitävien ja tuottavien instituutioiden ja tiedon käyttäjien välille ja pyrkiä tiedon helpompaan hyödyntämiseen opetuksessa ja tutkimuksessa. Tarkoituksemme on ensisijaisesti tuoda esiin suomalaista aineistoa ja palveluja, ulkomaisista sivuista ja palveluista pyrimme tuomaan esiin vain keskeisimmät. Omaa tutkimusaihetta käsittelevää tai sivuavaa kirjallisuutta on perinteisesti kannattanut etsiä tutkimusten, varsinkin uudehkojen sellaisten, lähde- ja kirjallisuusluetteloista ja erilaisista painetuista bibliografioista. Suomen historian kannalta keskeisimmät bibliografiat ovat olleet Suomen historiallinen bibliografia ja Helsingin yliopiston ylläpitämä Fennica-kansallisbibliografia. Myös vanhalla Paikallishistoriallisella bibliografialla ja Pohjois-Suomen bibliografialla on ollut käyttöä. Yleisen historian ja aate- ja oppihistorian kannalta tärkein bibliografia on perinteisesti ollut Historical Abstracts.

Painetut bibliografiat voivat olla edelleenkin tarpeellisia, varsinkin hyvin vanhaa kirjallisuutta etsittäessä, mutta yhä enemmän tiedonhaussa käytetään sähköisiä tietokantoja. Niiden avulla tutkimusmateriaalin etsiminen on huomattavasti aikaisempaa helpompaa ja nopeampaa. Esimerkiksi Suomen historiallinen bibliografia ilmestyy nykyään helppokäyttöisenä CD-ROM-versiona. Kirjallisuustietokantapalveluja on tarjolla paljon myös internetin välityksellä. Tärkeimpiä suomalaisia verkkotietokantoja ovat Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämät kirjastojen yhteiset LINNEA-tietokannat:

                                LINDA – yliopistokirjastojen yhteistietokanta
                                MANDA – yleisten kirjastojen yhteistietokanta
                                ARTO – kotimainen artikkeliviitetietokanta
                                VIOLA – musiikkiaineistojen yhteistietokanta
                                SVEN – Ruotsin kansallisbibliografian aineisto
                                VESA – Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) verkkosovellus

Edellä mainittujen laajojen tietokantojen käyttö on maksullista ja edellyttää sopimusta Helsingin yliopiston kirjaston kanssa. Näin ollen pääsy niihin hoituu kätevimmin oman yliopiston kirjaston kautta ja sen henkilökunnan opastuksella. LINDA ja Oulun yliopiston kirjaston oma OULA ovat vapaasti ja helposti käytettävissä kirjaston päätteiltä. Myös ARTO on tärkeä, sillä käyttökelpoiset tutkimukset eivät läheskään aina ole monografioita vaan artikkeleita. Lisätietoja oman yliopiston kirjastomme tarjoamista tietokanta- ja informaatiopalveluista saa osoitteesta www.kirjasto.oulu.fi/tietokannat/.

Agricolan tai yliopiston kirjaston kotisivujen kautta löytyvät myös hyvät linkit ulkomaisiin kirjastoihin ja tietokantoihin. Historical Abstracts on käytettävissä verkkoversiona yliopiston verkon koneissa samoin kuin esimerkiksi Amerikan historiaan keskittynyt tietokanta America: History and Life. Tieteenhistorian kannalta tärkeitä ovat myös eri erityistieteiden omat tietokannat kuten MEDLINE ja PSYCLIB, joista löytyy viitteitä myös kyseisten tieteenalojen historiaa käsitteleviin teoksiin.

Verkosta on saatavissa runsaasti tietoa myös arkistoista ja niiden sisältämistä lähdeaineistoista. Toisin sanoen selattavissa on suuri määrä arkistoluetteloita. Agricolan kautta pääsee Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen yhteiseen arkistotietokantaan. Yksityisarkistoillekin on oma rekisterinsä. Linkkejä löytyy myös moniin viranomaisarkistoihin, historian laitosten ja historia-alan seurojen kokoelmaluetteloihin sekä ulkomaisten arkistojen kotisivuille. Oman laitoksemme kokoelmiin kuuluvan tieteenhistorian filmikorttikokoelman, Landmarks of Science, luettelot löytyvät Snellmanian kirjaston kotisivuilta erikoiskokoelmien alta. Agricolan kautta on helppo suunnistaa myös museoiden internet-palveluihin. Myös niistä voi olla hyötyä etsittäessä tietoa erityisesti esineellisen kulttuurin alalta.
 
 

Tutkimusmateriaalit – kirjallisuus, arkistot ja museot verkossa
 

Sen lisäksi, että tietoverkkojen avulla on mahdollista etsiä kirjallisuutta ja lähteitä, tarjoutuu koko ajan laajempia mahdollisuuksia myös suoraan käyttää ja lukea digitoitua materiaalia verkon välityksellä. Tähän antavat mahdollisuuden elektroniset kirjastot ja virtuaalikirjastot sekä data-arkistot ja tietopankit. Enää ei siis välttämättä tarvitse tyytyä pelkkään tietoon kirjan tai lähteen sijaintipaikasta, vaan materiaaliin saattaa joissakin tapauksissa päästä suoraan käsiksi. Sähköisessä muodossa saatavilla olevan materiaalin määrä on luonnollisesti vielä vähäinen mutta kasvaa koko ajan.

Agricolassa itsessään on jonkin verran artikkeleita ja matrikkeleita, joita on mahdollista myös hakea aiheen ja tai aikakauden mukaan. Agricolan kautta pääsee myös Helsingin yliopiston kirjaston koordinoiman ELEKTRA -projektin sivuille. Projekti kehittää elektronista julkaisemista ja julkaisujen verkkovälitystä. Luettavissa ja haettavissa on kotimaisia tieteellisiä artikkeleita ja väitöskirjoja.

Vastaavista ulkomaisista historiaan liittyvistä elektronisista kirjastoista voidaan mainita esimerkkeinä Center for Electronic Texts in the Humanities, Making of America (kirjoja ja artikkeleita 1800-luvulta), The On-line Books Page, Project Runeberg (pohjoismaista kirjallisuutta ja taidetta), Projekt Gutenberg-DE (saksankielisiä kirjoja). Linkit löytyvät Agricolasta. Yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin keskittyneestä EBSCOhost tietokannasta löytyy 3 000 elektronista lehteä, joista suurta osaa voi myös suoraan lukea kokotekstinä. Tiedonhaku toimii artikkelitasolla, ja linkki löytyy yliopiston kirjaston sivuilta.

Virtuaalikirjasto puolestaan on aihe- eli viitehakemisto, johon on kuvailtu ja lajiteltu internetistä löytyvää korkealaatuista ja tiedeyhteisön kannalta relevanttia materiaalia alakohtaisesti. Virtuaalikirjasto on eräänlainen linkkikokoelma. Virtuaalisen kirjastorakennuksen sisällä on useita erillisiä tietokantoja, joiden viitteisiin on kuvailtu internetin resursseja. Linkki vastaaviin ulkomaisiin virtuaalikirjastoihin löytyy myös Agricolasta. Ulkomaisia historian eri osa-alueisiin keskittyviä linkkikokoelmia löytyy runsaasti.

Lähdekokoelmat puolestaan ovat suhteellisen uusi osa historioitsijan verkkopalveluja. Agricola itsessään sisältää jonkin verran dokumentteja. Tärkeä kotimainen lähdekokoelma on Muisti-tietokanta, johon kerätään laajaa kansallista digitoidun lähdeaineiston kokoelmaa kirjasto-, arkisto- ja museolaitoksen yhteistyönä. Historialliset lähteet ovat Muistissa hyvin edustettuina. Myös Pauli Kruhsen kokoelmaan Suomen historian skannatuista alkuperäislähteistä on linkki. Valtion säädöstietopankki (Finlex) sisältää uusimmat säädökset ja valtiosopimuksia myös vanhemmalta ajalta. Jyväskylän yliopiston historian laitoksen sähköiset karttakokoelmat sisältävät muun muassa 1600-luvun maakirjakarttoja.

Ulkomaisia lähde- ja tekstikokoelmia ovat esimerkiksi Repositories of Primary Sources (Idaho University Library), Arkivnett Norge – Historiske arkivdatabaser; EuroDocs (Länsi-Euroopan historiaan liittyviä dokumentteja maittain järjestettyinä), American Memory from the Library of Congress, ja Alex Catalogue of Electronic texts ja Historical Text Archive. Näistä löytyy myös hyviä linkkejä muihin ulkomaisiin kokoelmiin. Antiikin kielten ja kulttuurin kirjallisista lähdekokoelmista mainittakoon Perseus, joka sijaitsee osoitteessa www.perseus.tufts.edu/.

Laajaa linkkikokoelmaa ulkomaisille karttasivuille ylläpitää The Perry-Castañeda Library Map Collection (The University of Texas, Austin. Kaikkiin näihin sähköisiin lähdekokoelmiin in linkit Agricolassa. Lisäksi on mainittava vielä The Internet History Sourcebooks, joka löytyy osoitteesta www.fordham.edu/halsall/.

Data-arkistot ja tietopankit puolestaan sisältävät lähinnä tilastollista aineistoa tai muuta data-aineistoa. Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto arkistoi digitaalisia yhteiskuntatieteellisiä tutkimusaineistoja. Erityisesti sukututkijoita mutta myös historiantutkijoita palvelee myös Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä HisKi – Kirkonarkistojen historiakirjat. Turun yliopiston yhteydessä sijaitsevan Siirtolaisuusinstituutin arkiston tietokannasta puolestaan on mahdollista tehdä hakuja siirtolaisuuteen, maassamuuttoon ja muuttoliikkeisiin liittyvistä aineistoista.

Ulkomaisia tietopankkeja ovat esimerkiksi Registreringssentral for historiske data – The Norwegian Historical Data Centre (laaja linkkikokoelma), CESSDA (Council of European Social Science Data Archives) ja The History Data Service (The Data Archive at the University of Essex, Arts and Humanities Data Service).

Eri maiden tilastovirastot palvelevat ensisijaisesti yhteiskunnallisen suunnittelun tarpeita, joten myös niiden internet-palvelut keskittyvät ajankohtaisiin tilastoihin. Tästä huolimatta myös historiallisia tilastoja löytyy jonkin verran tilastovirastojen sivuilta. Kotimaisen tilastokeskuksen osoite on www.stat.fi, ja sen kautta pääsee myös muiden eri alojen viranomaisten omiin tilastopalveluihin ja ulkomaisten tilastovirastojen palveluihin käsiksi.
 
 

Työkalut tietoverkossa — ajankohtaista Agricolassa

Historiaa opiskeleva ja tutkiva tarvitsee säihkyvän älyn lisäksi usein erinäisiä apuneuvoja. Näitä tutkijan työkaluja löytyy Agricola-verkon sivulta www.utu.fi/agricola/tutk/tyokalut/. Tietoa saa muun muassa sähköisestä tiedonhausta, eri aihealueiden erikoisbibliografioista, hakuteoksista, sanakirjoista, kirjauutuuksista ja alaan liittyvistä tietokoneohjelmista. Erittäin käyttökelpoisia ja tutkijan työtä helpottavia ovat historiallisten mittojen muunnosohjelma, rahan arvon muuntotaulukko sekä erilaiset koti- ja ulkomaiset kalenterit, aikajanat ja kronologiat. Myös perustietoa vanhoista käsialoista löytyy.

Suomen historiaverkossa on runsaasti ajankohtaista tietoa historia-alan aktiviteeteista, kuten historian opetuksesta ja tutkimuksesta yliopistoissa sekä seurojen ja yhdistysten toiminnasta. Tehdyistä tai työn alla olevista historia-aineiden opinnäytteistä samoin kuin muista käynnissä olevista alan tutkimuksista ja projekteista on käytettävissä rekistereitä ja esittelyjä.

Agricolan tietosanomat, tapahtumakalenteri, keskustelulistat (kuten H-verkko), uutisryhmät, verkkojulkaisut, seminaarien www-sivut ja kirja-arvostelut auttavat pysymään mukana historiatieteen tunnetusti kiihkeässä sykkeessä ja alati muuttuvissa trendeissä. Tietoa löytyy myös avoimista työpaikoista, kongresseista ja apurahoista.
 
 

Kaukolainakäytännöt

Historian opiskelija tarvitsee usein opinnäytetöitä tehdessään kirjallisuutta, jota Oulun yliopiston kirjaston kokoelmissa ei ole. Tällöin on turvauduttava kaukolainoihin. Maksulliset kaukolainat pyritään korvaamaan historian opiskelijoille. Ennen kaukolainalomakkeen jättämistä kirjaston kaukopalveluun on tarpeen käydä seminaarin vetäjän tai oppiaineen amanuenssin kanssa neuvottelemassa oppiaineen mahdollisuudesta korvata kaukolainamaksut. Valmiiksi täytetty kaukolainalomake on syytä ottaa mukaan, jotta siihen voidaan tehdä tarpeelliset merkinnät laskutusta varten.
 
 

Snellmanian kirjaston historian kirjallisuuden luokitusjärjestelmä ja paljon muuta tarpeellista:

http://www.kirjasto.oulu.fi/kirjastoyksikot/snellmania/historia.html
 
 
 

Historian laitoksen dokumenttikokoelmat

Historian laitoksella on omia dokumenttikokoelmia, jotka ovat opiskelijoiden ja tutkijoiden käytettävissä. Yleisen historian lähdesarjoista löydät luettelon oppiaineen kotisivun kautta tai suoraan osoitteesta: koivu.oulu.fi/~histwww/ylhist/sarjat.htm. Aate- ja oppihistorian laajasta Landmarks-lähdekokoelmasta sekä Suomen ja Skandinavian historian laitoksella olevista lähteistä löydät arkistoluettelot mikrofilmien lukuhuoneesta.