(Markku Mäkivuoti)

HuK-tutkinto/FM-tutkinto

Humanistiseen tiedekuntaan valittu opiskelija suorittaa ensin kandidaatintutkinnon (HuK-tutkinto), joka on niin sanottu alempi korkeakoulututkinto. Tutkinto rinnastetaan ulkomailla Bachelor of Arts -tutkintoon (BA). HuK-tutkinnon voi ottaa "ulos" niin halutessaan, se ei kuitenkaan ole pakollista. Monet kokevat tämän tutkinnon kuitenkin jollain tavalla välitavoitteeksi, ja joissain työpaikoissa esimerkiksi opettajan viransijaisuuksissa ja kesätöissä voi saada parempaa palkkaa kun HuK-tutkinto on suoritettu.

Suurin osa opiskelijoista suorittaa kuitenkin perustutkintona filosofian maisterin tutkinnon (FM-tutkinto). FM-tutkinto on perustutkinto suunnattaessa opiskelumaailmasta työmarkkinoille. Ulkomailla se rinnastetaan Master of Arts -tutkintoon (MA). Se antaa myös jatkotutkintokelpoisuuden filosofian lisensiaatintutkintoon (FL-tutkinto) ja edelleen filosofian tohtorintutkintoon (FT-tutkinto).

Kun suunnittelee ottavansa tutkinnon ulos (valmistuvansa) on syytä varmistaa, että seuraavat asiat ovat kohdallaan ja kunnossa, jotta ei tule yllätyksiä ja tutkinnon saanti viivästyisi. On myös syytä muistaa, että byrokratia vie oman aikansa eikä kaikki tapahdu käden käänteessä. Useasti on voitu opiskella monia vuosia, eikä ole ollut mitään kiirettä, mutta kun valmistuminen on lähellä käyvät useat kärsimättömiksi ja haluavat tutkinnon siinä silmänräpäyksessä unohtaen samalla, että asioiden hoitaminen vie oman aikansa ja opettajillakin on velvollisuuksien ohella myös omat oikeutensa töitä tehdessään.
 
 

Yleisopinnot

Ensimmäiseksi etsi sinikantinen opintokirja (kirja on varustettu kuvalla ja henkilötiedoilla, saatu opiskelun alkuvaiheessa opintotoimistosta, yleensä "vanhoilla opiskelijoilla") tai vaaleanpunainen opintokortti. Ellei sinulla ole kumpaakaan (tai et löydä niitä mistään), hae uusi opintokortti humanistisen tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä/tiedekunnan kansliasta/opintoasiat.

Toiseksi varmista, että vaadittavat yleisopinnot on suoritettu (opinnot voi helpoiten tarkistaa tiedekunnan kansliasta saatavasta opintosuoritusotteesta. Tulevaisuudessa, ehkä jo vuonna 2001 opinnot voi tarkistaa OODISTA, johon jokainen opiskelija pääsee omalla tunnuksellaan ja voi tarkistaa WWW-selaimen kautta opintosuorituksensa ja mm. päivittää osoitetietonsa):

Opintokokonaisuudet ja kokonaismerkintä/laatuarvosana

Varmista, että kandidaatintutkinnon (HuK-tutkinnon) pääaineesta on suoritettu vähintään perus- ja aineopinnot. Maisterintutkintoa (FM-tutkintoa) haettaessa tulee myös syventävät opinnot olla suoritettuna, myös seminaari. Jos olet esimerkiksi valmistumassa Suomen ja Skandinavian historia pääaineena, luetaan historian perusopinnot tähän oppiaineeseen kuuluvuksi. Tilanne on vastaava jos pääaineena on aate- ja oppihistoria tai yleinen historia.

HUOM! HuK-tutkinnon voi saada historian laitokselta myös seuraavissa aineissa: Antiikin kielet ja kulttuuri ja filosofia, eli aineissa, joissa voi suorittaa perus- ja aineopinnot, tämä siitäkin huolimatta, että olet varsinaisesti esimerkiksi yleisen historian pääaineopiskelija.

Varmista, että myös niissä sivuaineissa, joita olet kaavaillut tutkintoon, on opintokokonaisuudet suoritettuna (= perusopinnot ja/tai aineopinnot). Pienin hyväksyttävä opintokokonaisuus (osa perusopintoja) on joissakin aineissa kuusi opintoviikkoa, tavallisimmin perusopintojen laajuus on 15 opintoviikkoa, poikkeuksena historian perusopinnot 20 opintoviikkoa. Aineopintojen laajuus on yleensä 20–24 opintoviikkoa. Kyseessä täytyy aina olla arvosteltu kokonaisuus, jos aine halutaan sivuaineeksi. Sivuaineeksi kelpaa myös muu kuin humanistisen tiedekunnan oppiaine. Sivuainekokonaisuus voi olla suoritettu missä tahansa Oulun yliopiston oppiaineessa tai se voi olla suoritettu jossain muussa Suomen yliopistossa tai vaikka ulkomaisessa yliopistossa. Sivuaine voi olla suoritettu myös avoimessa yliopistossa tai kesäyliopistossa.

Seuraava vaihe on hakea kaikista opintokokonaisuuksista kokonaismerkintä opintokokonaisuudesta vastaavalta opettajalta opintokorttiin. Ennen merkinnän hakemista on syytä pyytää kunkin laitoksen toimistosta rekisteriote, josta käy ilmi, että kaikki jaksot on suoritettu. Rekisteriotteen perusteella kokonaisuudesta vastaava opettaja arvostelee kokonaisuudet asteikolla: tyydyttävät tiedot (TT, jonka alin tarkka pistemäärä 1,00), hyvät tiedot (HT jonka alin tarkka pistemäärä 1,68) tai erinomaiset tiedot (ET jonka alin tarkka pistemäärä 2,38).

HUOM! Aineenopettajan kasvatustieteellisistä opinnoista ei tarvitse hakea merkintää opintokorttiin. Tiedekunnan kanslia saa tiedon näistä opinnoista suoraan kasvatustieteellisestä tiedekunnasta virkateitse.

Kokonaiset opintojaksot, jotka eivät sisälly opintokokonaisuuksiin luetaan hyväksi kokonaisopintoviikkomäärässä ja ne lisätään myöhemmin tutkintotodistuksen liitteeseen, kohtaan "muut opinnot". Opintojaksojen osasuorituksia ei oteta huomioon tutkinnossa. (Osasuoritukset säilyvät kuitenkin laitoksen rekisterillä, ja ne voi vielä tutkinnon saamisenkin jälkeen täydentää täysiksi jaksoiksi.)
 
 

Kypsyysnäyte eli maturiteetti

Sekä HuK-tutkintoon että FM-tutkintoon liittyvä viimeinen ponnistus on kypsyysnäytteen kirjoittaminen. Kypsyysnäyte kirjoitetaan pääaineen proseminaaritutkielman tai pro gradu -tutkielman pohjalta omalla äidinkielellä. (HUOM! Kypsyysnäytettä ollaan uudistamassa, mutta tätä kirjoitettaessa uutta mallia ei kuitenkaan ole vahvistettu.)

Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan normaalisti täyttämällä tenttikuori, johon kirjoitetaan tentittävän opintojakson kohdalle joko kypsyysnäyte tai maturiteetti. Luettavien teosten kohdalle kirjoitetaan proseminaaritutkielman tai pro gradu -tutkielman aihe ja tentaattoriksi oppiaineen proseminaarin tai seminaarin vetäjä. Tentaattori antaa työn pohjalta kolme aihetta, joista opiskelija valitsee yhden ja kirjoittaa siitä esseen. Kysymykseen vastataan perustellusti ja pohdiskellen kiinnittämällä kuitenkin erityistä huomiota asiasisältöön ja kieleen. Ohjeet (vaatimukset) kypsyysnäytteen kieliasusta löytyvät mm. opinto-oppaasta, laitoksen toimistosta ja ohjeet ovat myös mukana tenttikuoressa käytettäväksi hyväksi tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen tarkastaa asiasisällön puolesta oppiaineen opettaja (tentaattori) ja kielen osalta kielikeskuksen suomen kielen lehtori.

Kypsyysnäyte palaa suomen kielen tarkastuksen jälkeen laitokselle ja se hyväksytään tarkastajien lausuntojen pohjalta laitosneuvoston kokouksessa. Laitosneuvoston kokouksia pyritään järjestämään noin kerran kuukaudessa, yleensä viikkoa ennen publiikkia. Hyväksytystä kypsyysnäytteestä lähetetään tieto suoraan tiedekunnan kansliaan, eikä siitä tule merkintää opintokorttiin.

Uusi, vaihtoehtoinen kypsyysnäyte on artikkeli, joka pohjautuu joko proseminaari- tai pro gradu -tutkielmaan. Artikkelia ei kirjoiteta tenttitilaisuudessa, vaan ns. kotiesseenä. Artikkelin ohjepituus on 3–5 sivua (koneella kirjoitettuna). Artikkelikypsyysnäytteen laajuus on yksi opintoviikko.

Lukukausien lopuilla on yleensä ruuhkaa ja on syytä varautua siihen, että kypsyysnäytteiden tarkastus yhdessä laitosneuvoston kokouksen kanssa saattaa kestää kolme, jopa neljä viikkoa. Laitosneuvoston sihteeriltä (aman. Mäkivuoti) voi käydä tiedustelemassa laitosneuvoston kokousaikoja ja kysellä kypsyysnäytteen kohtalosta.

Sen jälkeen kun kypsyysnäyte on hyväksytty laitosneuvostossa sen voi käydä pyytämässä omakseen laitosneuvoston sihteeriltä (kypsyysnäytteitä säilytetään puoli vuotta, minkä jälkeen ne tuhotaan). Kypsyysnäytteessä on sekä asiasisällöntarkastajan että kielentarkastajan merkintöjä, joista voi olla hyötyä tulevaisuutta ajatellen.

HUOM! Mikäli olet tehnyt kypsyysnäytteen jo HuK-tutkintoon, sitä ei tarvitse tehdä uudelleen FM-tutkintoon.
 
 

Pro gradu -tutkielman hyväksyminen

Iso G on monelle se opiskelun viimeinen päätepiste. Nykyisten säännösten mukaan pro gradu -tutkielma voidaan tehdä myös ryhmätyönä, kunhan työssä pystytään osoittamaan kunkin tekijän oma itsenäinen osuus. Graduksi kelpaa myös painettu artikkeli(t).

Viimeisen seminaarikäsittelyn jälkeen (käsikirjoitus) kun ohjaat ovat antaneet luvan kansittaa pro gradu -tutkielma, on menettely seuraava: Työstä otetaan kaksi kopiota. Kopiot saa ottaa oppiaineen laskuun, HuTk:n vahtimestarit voivat hoitaa kopioinnin. Seuraavaksi kopiot viedään sidottavaksi. Tutkielmat suositellaan sidottavaksi Oulun Kirjansitomossa. Gradun väliin liitetään yhden mittainen tiivistelmä. Kaavakepohjan saa tiedekunnan kansliasta, laitoksen kansliasta ja se löytyy myös tiedekunnan ATK-luokasta tietokoneilta. Tiivistelmää ei sidota työn kanssa yhteen. Kansitetut gradut ja tiivistelmä toimitetaan tiedekunnan kansliaan, jossa dekaani nimeää työlle tarkastajat. Tarkastajien tulee antaa kuukauden kuluessa lausunto tutkielmasta. Tarkastajien lausuntoehdotuksen perusteella laitosneuvosto päättää tutkielman hyväksymisestä ja arvolauseesta. Laitosneuvoston päätös ja tarkastajien lausunto lähetetään työn tekijälle. Arvosteluun tyytymättömällä on oikeus 14 vuorokauden kuluessa tiedon saamisesta pyytää kirjallisesti oikaisua arvostelusta. Laitosneuvosto pyytää tällöin uuden lausunnon työn arvostelijoilta. Mikäli opiskelija on vielä uuden laitosneuvoston käsittelyn jälkeen tyytymätön arvosteluun, hänellä on mahdollisuus hakea siihen muutosta seitsemän päivän kuluessa tiedon saamisesta tiedekunnan tutkintolautakunnalta (oikaisu toimitetaan tiedekunnan kansliaan). HUOM! Jos olet ottanut opintokirjaan/opintokorttiin merkinnän pro gradu -tutkielman arvostelusta ei oikaisupyyntöä voi enää tehdä.

Merkinnän ottaminen merkitsee sitä, että olet hyväksynyt arvolauseen.

Pro gradusta saa merkinnän opintokirjaan/opintokorttiin laitosneuvoston sihteeriltä.

On muistettava, että lukukausien lopuilla tarkastajilla on yleensä ruuhkaa ja on syytä varautua siihen, että pro gradu -tutkielmien tarkastus yhdessä laitosneuvoston kokouksen kanssa saattaa kestää reilusti yli neljä viikkoa. Laitosneuvoston sihteeriltä (amanuenssi Mäkivuoti) voi käydä tiedustelemassa laitosneuvoston kokousaikoja ja kysellä gradun kohtalosta.
 
 

Kandiksi tai maisteriksi vihdoin, miten?

HuK-tutkinnon ja FM-tutkinnon osalta valmistumisessa pätevät lähes samat ohjeet. Tutkintotodistusanomuskaavakkeen saa tiedekunnan kansliasta ja sen voi jättää samaan paikkaan siinä vaiheessa kun 120 ov/160 ov täynnä ja olet hakenut kokonaismerkinnät opintokokonaisuuksista vastaavilta opettajilta. Sopiva vaihe hakemuksen jättämiselle on kun olet ilmoittautumassa kypsyysnäytteeseen.

Kaavakkeeseen merkitään yleisopinnot, jotka saa tiedekunnan opintosuoritusrekisteriotteelta, suoritetut opintokokonaisuudet opintokirjasta/opintokortista (pääaine, sivuaineet) ja muut opinnot. Jos sinulla on muissa yliopistoissa, kesäyliopistossa tai avoimessa yliopistossa suoritettuja kokonaisuuksia täytyy näistä kokonaisuuksista toimittaa oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistusanomuskaavakkeen liitteeksi.

Muut opinnot koostuvat sellaisista kokonaisista opintojaksoista, jotka eivät sisälly mihinkään opintokokonaisuuteen. Nämä jaksot luetellaan tutkintotodistuksen liitteellä ja luetaan hyväksi kokonaisopintoviikkomäärään. Muut opinnot ja niiden sisällyttäminen tutkintoon kannattaa selvittää tiedekunnan opintoasiainpäällikön kanssa. Yleensä kannatta välttää mahdollisimman paljon tällaisen "sälän" osuutta tutkinnossa. Suoritettu opintokokonaisuus on aina arvokkaampia kuin muutamat yksittäiset jaksot.

Todistusanomuksen yhdessä viimeisimmän opintosuoritusotteen ja opintokirjan/opintokortin sekä mahdollisten liitteiden kanssa voi jättää tiedekunnan kansliaan jo ennen kuin kypsyysnäyte on hyväksytty laitosneuvoston kokouksessa, viimeistään viikkoa ennen publiikkia. Useasti, varsinkin lukukausien lopulla sekä pro gradu -tutkielma että kypsyysnäyte hyväksytään samassa laitosneuvoston kokouksessa. Tutkintotodistusanomuskaavakkeen täyttämisessä saa apua tiedekunnan kansliasta ja laitoksen opintoneuvojilta.

Mikäli haluat sisällyttää tutkintoosi sellaisia opintokokonaisuuksia tai jaksoja, joissa on yhteisiä tai samansisältöisiä osia, yhteiset osat pitää korvata muilla suorituksilla. Myöhemmin suoritettavasta kokonaisuudesta tai jaksosta sovitaan vastaavan opettajan kanssa.

"Viimeinen ponnistus", publiikki

Oulun yliopisto on niitä harvoja yliopistoja, joissa ei ole järjestetty eikä luultavasti järjestetäkään maisteripromootiota. Monelle opiskelijalle viimeinen "tervehdys" kasvattajayliopistolle on tästä syystä tutkintojen julkistamistilaisuus eli publiikki. Publiikissa tiedekunnan dekaani/varadekaani luovuttaa tutkintotodistukset tutkinnon suorittaneille. Publiikkiin ilmoittaudutaan samalla kun jätetään tutkintotodistusanomuskaavake tiedekunnan kansliaan, viimeistään viikkoa ennen publiikkia.

Publiikkiin ilmoittautuvan/tutkintotodistusta anovan on oltava läsnäolevana opiskelijana yliopistossa. Publiikki on pienimuotoinen juhlavahko tilaisuus, johon osallistuminen on erittäin suotavaa. Tilaisuuteen voi myös pyytää mukaan itselleen läheiset ihmiset. Pukeutumisohjeet jne. saa tiedekunnan kansliasta tutkintoa anottaessa. (Ellei voi osallistua publiikkiin, voi tutkintotodistuksen noutaa tiedekunnan kansliasta publiikin jälkeen, pyytää lähettämään postitse tai pyytää nimettyä asiamiestä hakemaan todistus.) Tutkintoon uhratut vuodet, tuska, epäonnistumiset, onnistumiset, vuodatettu hiki, opiskelijaelämä ja siihen liittyvät muistot jne. ovat kuitenkin ehdottomasti ainakin yhden publiikin arvoiset.

Kiinnostaisiko jatkotutkinto?

Jatkotutkinnon suoritusoikeus (FL ja/tai FT) on kaikilla ylemmän korkeakoulututkinnon (FM-tutkinto) Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa suorittaneilla henkilöillä. Tietysti asianomaisen on oltava vakuuttunut kyvyistään tutkijana. Ennen kuin opiskelija voi kirjoittautua jatko-opiskelijaksi, hänen on neuvoteltava asiasta ao. oppiaineen professorin kanssa. Tällöin keskustellaan, sovitaan tutkimusaihe. ja tehdään kirjallinen jatkotutkinnon opintosuunnitelma. Jatkotutkintoa suorittavan on ilmoittauduttava läsnäolevaksi opiskelijaksi kaikkina niinä lukukausina, jolloin hän harjoittaa jatko-opintojaan. Jatko-opiskelijat voivat itse päättää liittymisestään ylioppilaskunnan jäseneksi.

Opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä jatko-opiskelijalle nimetään vähintään yksi, mielellään kaksi ohjaajaa ja laaditaan tutkinnon suorittamisen aikataulu. Ohjaajien on oltava mielellään tohtoreita tai professoreita. Jatkotutkinnon opintosuunnitelman hyväksyy dekaani työn ohjaajan ja/tai pääaineen professorin lausuntojen perusteella. Jatkotutkinnon pääaineen syventävät opinnot täytyy olla suoritettuna vähintään hyvin tiedoin ja pro gradu -tutkielman arvolauseen tulee olla vähintään cum laude approbatur. Mikäli pro gradu -tutkielman arvolause on alempi kuin cum laude approbatur, opiskelijan on sovittava korvaavista opinnoista. Korvaavat opinnot kirjataan jatkotutkinnon opintosuunnitelmaan.

Lisensiaatintutkintoa/tohtorintutkintoa varten vaadittavien opintojen sisältö kirjataan opintosuunnitelmaan. Tutkintoa varten suoritetaan seuraavat opinnot:

Lisensiaatintutkimus voi olla joko yhtenäinen julkaisematon käsikirjoitus tai kysymyksenasettelultaan toisiinsa liittyviä painettuja tai painamattomia tieteellisiä artikkeleita/tutkielmia. Artikkelitutkimukseen on liitettävä tarkoitustaan vastaava riittävän laaja käsikirjoituksena esitetty tiivistelmä, jossa tutkimus liitetään johonkin laaja-alaiseen ja problematiikaltaan yhtenäiseen tutkimukselliseen kokonaisuuteen ja josta ilmenevät tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset.

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yhtenäinen painettu ja julkaistu teos, johon sovelletaan artikkelitutkielmasta annettuja yleisiä ohjeita. Mikäli lisensiaatintutkimus tai sen osa on syntynyt tutkijaryhmän yhteistyönä, on muiden jäsenten sekä työn ohjaajan esitettävä kirjallinen selvitys siitä, mikä on lisensiaatintutkintoa suorittavan oma osuus yhteisjulkaisuista tai -kirjoituksista. Lisensiaatintutkimus sekä siitä laadittu erillinen tiivistelmä toimitetaan tiedekunnan kansliaan kahtena sidottuna kappaleena ja yhtenä irtolehtikappaleena. Tiivistelmä kirjoitetaan painetulle lomakkeella tai tiedekunnan atk-luokassa valmiiseen lomakepohjaan. Tiivistelmän ehdoton enimmäispituus on yksi sivu.

Väitöskirjan tulee osoittaa kykyä itsenäiseen tieteelliseen tutkimukseen. Väitöskirjan on oltava yliopistossa edustettuna olevalta tieteenalalta. Väitöskirjaksi voidaan esittää myös useita samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää aikaisemman oman väitöskirjan osia. Artikkeliväitöskirja voi ennakkotarkastusvaiheessa sisältää sellaisia painamattomia tutkielmia, jotka on lähetetty julkaistavaksi tieteellisen julkaisutoiminnan normaalien muotojen mukaisella tavalla. Väitöskirja voi olla myös tutkijaryhmän yhteisjulkaisu. Tällöin on kuitenkin voitava osoittaa kunkin tekijän osuus.

Tarkemmat jatkotutkintoja koskevat ohjeet löytyvät humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta, liite 1. Jatko-opiskelijaksi hakeutumisesta voi tiedustella lisää laitoksen opintoneuvojilta ja pääaineiden professoreilta.