Aate- ja oppihistoria:
1. Millaista oli tieteellinen ja filosofinen ajattelu antiikin Kreikassa?
2. Tähtitieteen vallankumous 1500 - 1600-luvuilla.
3. Yhteiskunnallinen ajattelu valistusajalla.
Suomen ja Skandinavian historia:
1. Suomen autonomian synty ja sisältö.
2. Taloudellinen murros Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla.
3. Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välisenä aikana.
Yleinen historia:
1. Renessanssi.
2. Teollistumisen läpimurto.
3. Afrikan jako siirtomaavaltojen kesken.
1997
Aate- ja oppihistoria:
1. Kansallisuusaate & liberalistinen ajattelu.
2. Kielinationalismin nousu (1880 - 1914).
3. Nationalismi sotien välisessä Euroopassa.
Suomen ja Skandinavian historia:
1. Erilaiset kulttuurivaikutteet suomalaisessa sivistyselämässä
keskiajalta kustavilaiselle kaudelle.
2. Suomen valtiopoliittisen aseman muotoutuminen Venäjän
keisarikunnan yhteydessä.
3. Poliittiset ääriliikkeet itsenäisen Suomen historiassa.
Yleinen historia:
1. Islamilainen kulttuuripiiri maailmanhistoriassa.
2. 1800-luvun jälkipuolisko kansainvälisten suhteiden näkökulmasta.
3. Samurait ja heidän edustamansa aatteet Japanin historiassa.
1998
Aate- ja oppihistoria:
1. "Kansakunnan" käsite vallankumous-demokraattisessa ja liberalistisessa
ajattelussa.
2. Kielinationalismi vuosina 1880 - 1914.
3. Nationalismi toisen maailmansodan jälkeen.
Suomen ja Skandinavian historia:
1. Suomen hallinnon kytkeminen Venäjään.
2. Kommunismi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.
3. Oheinen taulukko maataloustyöväestön määrästä
vuonna 1910 on koottu Suomen virallisen tilaston tiedoista
ja julkaistu Haapalan teoksessa. Mitä se kertoo
Suomen yhteiskuntarakenteesta ja miten se osaltaan liittyy
suomalaisen yhteiskunnan muutokseen 1910-luvulla?
Taulukko 2. Maataloustyötä tekevä väestö
vuonna 1910 (tuhatta henkeä)
päähenkilöt ammatissatoimivat yhteensä
ja puolisot perheenjäsenet
M N yht. M N yht. M N yht.
Tilanomistajat 123 100 223 108 115 223 231 215 446
torpparit 59 50 109 45 45 90 104 95 199
muonamiehet 14 12 26 13 2 15 13 28
palkolliset 25 43 68 1 1 2 26 44 70
palkkatyöläiset 148 161 309 29 30 59 177 191 368
yhteensä 369 366 735 184 192 376 553 558 1111
SVT VI C, liite. Päähenkilö tarkoittaa ruokakunnan päähenkilöä
ja puoliso samassa ammatissa toimivaa puolisoa. Ammatissatoimivat perheenjäsenet
ovat kotona asuvia maataloustyötä tekeviä lapsia. Kokonaissumma
kuvaa sosiaaliryhmittäin sitä väestömäärää,
joka pääsääntöisesti työskenteli maataloudessa
ja sen sivuelinkeinoissa.
Yleinen historia:
1. Kulttuuripiirien välinen kanssakäyminen 1400- ja 1500-luvuilla.
2. Islamin ja kristinuskon merkitys maailmanhistoriassa.
3. Kiinan suhteet ulkovaltoihin 1500-luvun alusta 1800-luvun loppuun.
1999
Aate- ja oppihistoria:
1. Stoalainen yhteiskuntaetiikka, sen merkitys eurooppalaisen ihmiskuvan
muovautumiselle ja sen rooli
Sihvolan hahmottelemassa hyvän elämän
mallissa.
2. Nietzsche ja hänen perintönsä.
3. Aristoteleen valtiokäsitys ja sen anti nykyajalle.
Suomen ja Skandinavian historia:
1. Mitä Osmo Jussila tarkoittaa kansakunnan synnyllä kuvatessaan
autonomian ajan Suomen poliittista
historiaa?
2. Suomen ja Saksan väliset suhteet toisen maailmansodan aikana.
3. Pertti Haapala kuvaa teoksessaan Kun yhteiskunta hajosi. Suomi 1914
– 1920, kuinka pysyvyyden ja
muutoksen voimien "ottelussa" ensimmäisen maailmansodan
aikana ja sitä seuranneena aikana suomalainen
yhteiskunta "hajosi", ja kuinka tämän
seurauksena vanhan järjestelmän tilalle syntyi uusi, moderni
Suomen
kansallisvaltio.
Millaisia yhteiskuntaa koossapitäviä voimia
ja muutosprosesseja, jotka sitä edelleen vahvistivat, oli
olemassa suomalaisessa yhteiskunnassa ennen ensimmäistä
maailmansotaa?
Yleinen historia:
1. Demokratia.
2. Maailman taloudellinen yhdentyminen.
3. Leivän ja ajan vaikutus rahvaan elämään 1700-luvun
Englannissa.
2000
Aate- ja oppihistoria
1. Aristoteleen hyvän elämän malli ja siihen kohdistettu
kritiikki
2. Luonnollisen moraalilain teoreetikot 1600-luvulla
3. Marxin yhteiskuntafilosofia
Suomen ja Skandinavian historia
1. Säätykokoukset ja säätyvaltiopäivät
sekä niiden perustuslaillinen asema autonomian ajan Suomessa
2. Suomen ulkomaankaupan (mukaan lukien kauppa Venäjän kanssa)
ominaispiirteet vuosien 1914–1920
yhteiskunnallisen kriisin taustatekijöinä
3. Suomen kansallinen ja sisäpoliittinen eheytyminen 1930-luvulla
Yleinen historia
1. Kalervo Hovi kirjoittaa Maailmankulttuurin synty -teoksessa seuraavasti
1800-luvulla "Eurooppa oli
muihin kulttuuripiireihin verrattuna kirjaimellisesti nuorekas ja ekspansiivinen."
Selitä
ja perustele.
2. Kiinaa eivät läntisen kulttuuripiirin valtiot onnistuneet
koskaan alistamaan siirtomaaksi, vaikka ne
hankkivatkin vankan jalansijan sieltä 1900-luvun
alkuun mennessä, kuten oheisesta kartasta ilmenee. Selvitä,
millaiset suhteet Kiinalla ja länsivalloilla
oli 1500-luvulta vuoteen 1914 saakka.
3. Kulttuurin asema ja merkitys neuvostovallan aikana.
2001
Aate- ja oppihistoria
1. Maailmanvallankumouksen aate ja sen toteuttaminen.
2. Naisten asema 1900-luvulla.
3. Suhtautuminen luonnontieteisiin 1900-luvulla.
Suomen ja Skandinavian historia
1. Suomen valtioidean synty autonomian ajalla ja valtio-oikeudellisen
aseman todellisuus autonomian ajan
viimeisinä vuosina. Vertaile ideaa ja todellisuutta
Jussilan ja Haapalan käsitysten pohjalta.
2. Tarkastele Suomen maalaisväestön rakennetta 1910-luvulla
taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta.
3. Merkittävimmät lakkoliikkeet Suomessa toisen maailmansodan
jälkeen sekä niiden tausta ja seuraukset.
Yleinen historia
1. Liikenneyhteyksien kehitys.
2. Yhdistyneet Kansakunnat maailmanhistoriallisena ilmiönä.
3. Ihmisen toiminnan vaikutus tautien leviämiseen maailmassa.
Selvitä esimerkein.