1996

Aate- ja oppihistoria:
1. Millaista oli tieteellinen ja filosofinen ajattelu antiikin Kreikassa?
2. Tähtitieteen vallankumous 1500 - 1600-luvuilla.
3. Yhteiskunnallinen ajattelu valistusajalla.

Suomen ja Skandinavian historia:
1. Suomen autonomian synty ja sisältö.
2. Taloudellinen murros Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla.
3. Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välisenä aikana.

Yleinen historia:
1. Renessanssi.
2. Teollistumisen läpimurto.
3. Afrikan jako siirtomaavaltojen kesken.

1997

Aate- ja oppihistoria:
1. Kansallisuusaate & liberalistinen ajattelu.
2. Kielinationalismin nousu (1880 - 1914).
3. Nationalismi sotien välisessä Euroopassa.

Suomen ja Skandinavian historia:
1. Erilaiset kulttuurivaikutteet suomalaisessa sivistyselämässä keskiajalta kustavilaiselle kaudelle.
2. Suomen valtiopoliittisen aseman muotoutuminen Venäjän keisarikunnan yhteydessä.
3. Poliittiset ääriliikkeet itsenäisen Suomen historiassa.

Yleinen historia:
1. Islamilainen kulttuuripiiri maailmanhistoriassa.
2. 1800-luvun jälkipuolisko kansainvälisten suhteiden näkökulmasta.
3. Samurait ja heidän edustamansa aatteet Japanin historiassa.

1998

Aate- ja oppihistoria:
1. "Kansakunnan" käsite vallankumous-demokraattisessa ja liberalistisessa ajattelussa.
2. Kielinationalismi vuosina 1880 - 1914.
3. Nationalismi toisen maailmansodan jälkeen.

Suomen ja Skandinavian historia:
1. Suomen hallinnon kytkeminen Venäjään.
2. Kommunismi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.
3. Oheinen taulukko maataloustyöväestön määrästä vuonna 1910 on koottu Suomen virallisen tilaston tiedoista
    ja julkaistu Haapalan teoksessa. Mitä se kertoo Suomen yhteiskuntarakenteesta ja miten se osaltaan liittyy
    suomalaisen yhteiskunnan muutokseen 1910-luvulla?
   Taulukko 2. Maataloustyötä tekevä väestö vuonna 1910 (tuhatta henkeä)

                                päähenkilöt             ammatissatoimivat         yhteensä

                                ja puolisot               perheenjäsenet

                             M     N     yht.            M     N     yht.             M     N     yht.

Tilanomistajat       123  100  223              108  115   223            231  215   446

torpparit                59   50   109                45    45      90           104   95   199

muonamiehet         14   12     26               13     2       15             13            28

palkolliset              25   43    68                 1      1         2             26    44    70

palkkatyöläiset     148 161  309               29     30     59            177  191   368

yhteensä              369 366  735               184  192   376            553  558  1111

SVT VI C, liite. Päähenkilö tarkoittaa ruokakunnan päähenkilöä ja puoliso samassa ammatissa toimivaa puolisoa. Ammatissatoimivat perheenjäsenet ovat kotona asuvia maataloustyötä tekeviä lapsia. Kokonaissumma kuvaa sosiaaliryhmittäin sitä väestömäärää, joka pääsääntöisesti työskenteli maataloudessa ja sen sivuelinkeinoissa.

Yleinen historia:
1. Kulttuuripiirien välinen kanssakäyminen 1400- ja 1500-luvuilla.
2. Islamin ja kristinuskon merkitys maailmanhistoriassa.
3. Kiinan suhteet ulkovaltoihin 1500-luvun alusta 1800-luvun loppuun.

1999

Aate- ja oppihistoria:
1. Stoalainen yhteiskuntaetiikka, sen merkitys eurooppalaisen ihmiskuvan muovautumiselle ja sen rooli
    Sihvolan hahmottelemassa hyvän elämän mallissa.
2. Nietzsche ja hänen perintönsä.
3. Aristoteleen valtiokäsitys ja sen anti nykyajalle.

Suomen ja Skandinavian historia:
1. Mitä Osmo Jussila tarkoittaa kansakunnan synnyllä kuvatessaan autonomian ajan Suomen poliittista
    historiaa?
2. Suomen ja Saksan väliset suhteet toisen maailmansodan aikana.
3. Pertti Haapala kuvaa teoksessaan Kun yhteiskunta hajosi. Suomi 1914 – 1920, kuinka pysyvyyden ja
    muutoksen voimien "ottelussa" ensimmäisen maailmansodan aikana ja sitä seuranneena aikana suomalainen
    yhteiskunta "hajosi", ja kuinka tämän seurauksena vanhan järjestelmän tilalle syntyi uusi, moderni Suomen
    kansallisvaltio.
    Millaisia yhteiskuntaa koossapitäviä voimia ja muutosprosesseja, jotka sitä edelleen vahvistivat, oli
    olemassa suomalaisessa yhteiskunnassa ennen ensimmäistä maailmansotaa?

Yleinen historia:
1. Demokratia.
2. Maailman taloudellinen yhdentyminen.
3. Leivän ja ajan vaikutus rahvaan elämään 1700-luvun Englannissa.

2000

Aate- ja oppihistoria
1. Aristoteleen hyvän elämän malli ja siihen kohdistettu kritiikki
2. Luonnollisen moraalilain teoreetikot 1600-luvulla
3. Marxin yhteiskuntafilosofia

Suomen ja Skandinavian historia
1. Säätykokoukset ja säätyvaltiopäivät sekä niiden perustuslaillinen asema autonomian ajan Suomessa
2. Suomen ulkomaankaupan (mukaan lukien kauppa Venäjän kanssa) ominaispiirteet vuosien 1914–1920
    yhteiskunnallisen kriisin taustatekijöinä
3. Suomen kansallinen ja sisäpoliittinen eheytyminen 1930-luvulla

Yleinen historia
1. Kalervo Hovi kirjoittaa Maailmankulttuurin synty -teoksessa seuraavasti
        1800-luvulla "Eurooppa oli muihin kulttuuripiireihin verrattuna kirjaimellisesti nuorekas ja ekspansiivinen." Selitä
        ja perustele.
2. Kiinaa eivät läntisen kulttuuripiirin valtiot onnistuneet koskaan alistamaan siirtomaaksi, vaikka ne
    hankkivatkin vankan jalansijan sieltä 1900-luvun alkuun mennessä, kuten oheisesta kartasta ilmenee. Selvitä,
    millaiset suhteet Kiinalla ja länsivalloilla oli 1500-luvulta vuoteen 1914 saakka.
3. Kulttuurin asema ja merkitys neuvostovallan aikana.

2001

Aate- ja oppihistoria
1. Maailmanvallankumouksen aate ja sen toteuttaminen.
2. Naisten asema 1900-luvulla.
3. Suhtautuminen luonnontieteisiin 1900-luvulla.

Suomen ja Skandinavian historia
1. Suomen valtioidean synty autonomian ajalla ja valtio-oikeudellisen aseman todellisuus autonomian ajan
    viimeisinä vuosina. Vertaile ideaa ja todellisuutta Jussilan ja Haapalan käsitysten pohjalta.
2. Tarkastele Suomen maalaisväestön rakennetta 1910-luvulla taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta.
3. Merkittävimmät lakkoliikkeet Suomessa toisen maailmansodan jälkeen sekä niiden tausta ja seuraukset.

Yleinen historia
1. Liikenneyhteyksien kehitys.
2. Yhdistyneet Kansakunnat maailmanhistoriallisena ilmiönä.
3. Ihmisen toiminnan vaikutus tautien leviämiseen maailmassa. Selvitä esimerkein.


2002

Aate- ja oppihistoria

1. Fasismi ja fasistiset liikkeet

2. Mitä aikakautta Eric Hobsbawm kutsuu kulta-ajaksi ja miksi?

3. Taide vuosina 1914 – 1945

Suomen ja Skandinavian historia

1. Taudit, väkivalta ja kuolema keskiajan suomalaisten kokemina

2. Yhteiskunnalliset uudistukset autonomisessa Suomessa 1850-luvulta 1870-luvulle

3. Suomen ja Ison-Britannian poliittiset suhteet 1917 – 2000

Yleinen historia

1. Islamilaisen kulttuurialueen synty ja erityispiirteet

2. Miksi länsimaisesta eurooppalaisesta kulttuurista on tullut hallitseva maailmankulttuuri?

3. Nälänhädän syyt ja seuraukset eri aikakausina