Seuraavassa on se palaute, mitä historian laitos on saanut
Oulun yliopiston hallituksen valitsemalta työryhmältä
sekä Korkeakoulujen arviointineuvoston antama palaute.
"Vastaisen varalle" ja tiedoksi…

VALTAKUNNALLINEN KOULUTUKSEN LAATUYKSIKKÖVALINTA 1999
PALAUTETTA OSALLISTUNEILLE LAITOKSILLE JA YKSIKÖILLE
24.1.2000
OULUN YLIOPISTO
Paavo Sippola
Asko Karjalainen
Jaakko Luukkonen
Arja Rautio
Rami Nikula

Valitessaan neljää ehdokasta valtakunnalliseen koulutuksen laatuyksikkökisaan Oulun yliopiston hallitus oli vaikean tehtävän edessä. Laatuyksikköjen kärki on yliopis-tossamme niin leveä, että jokseenkin tasavertaisia ehdokkaita oli toistakymmentä. Näistä hakemuksista yritettiin löytää ne, jotka voisivat menestyä valtakunnallisella tasolla. Hallitus päätyi seuraaviin laitoksiin:

Historian laitos
Arkkitehtuurin osasto
Matemaattisten tieteiden laitos
Biokemian laitos

Keskustelussaan hallitus totesi opetuksen kehittämistyötä tehtävän laajalla rintamalla ja kaikkien osallistuneiden 29 laitoksen ansaitsevan kunniaa. Hallitus päätti antaa kirjallisen palautteen kaikille laitoksille siten, että kaikki saavat jokaisen palautteen nähtäväkseen. Tätä palautetta laatimaan valittiin työryhmä, johon tulivat:
Paavo Sippola (kokoonkutsuja)
Asko Karjalainen (sihteeri)
Jaakko Luukkonen
Arja Rautio
Rami Nikula

"Historian laitoksella kehitetty itsearviointiraportin käyttömuoto kannattaa nostaa kaikkien tietoisuuteen ja sovellettavaksi - vuosittainen itsearvionti laitetaan laitoksen WWW-sivuille kaikkien luettavaksi ja kommentoitavaksi. Tällöin mahdollistuu myös helpoimmin arvioinnin perustarkoitus: laitoksen tietämyksen lisääminen omasta toiminnasta ja sen kehittämistarpeista sekä  -pyrkimyksistä."
 

HISTORIAN LAITOS: Erittäin innostunut ja opiskelijaläheinen ilmapiiri. Hakemuksessa on paljon faktaa kehittämisestä ja kaikki esitetyt toimenpiteet on dokumentoitu huolellisesti. Laitoksella on selkeä opetuksen ja tutkimuksen yhdistämiseen pohjautuva opetusajattelu. Opiskelijoiden aktiivisuus on poikkeuksellista. Heillä on jopa oma valtakunnallisessa levityksessä oleva aikakauskirja. Palautejärjestelmän merkitys on hyvin oivallettu ja hyödynnetty myös ilmapiirin luojana. Itsearvioinnin toteutuksessa ja julkisuudessa laitos on esimerkiksi muille, itsearviointiraportti on julkistettu www-sivuilla oman väen ja muidenkin luettavaksi.
 

Arviointineuvoston antama palaute:

Yleisarvio

Historian laitos on pitkäjänteisesti opetuksen kehittämiseen panostanut dynaaminen ja opiskelijaystävällinen laitos, jonka pyrkimyksenä on koko opetushenkilöstön voi-min ponnistella kohti entistä parempaa opetuksen laatua. Monet innovatiiviset opetuskokeilut ovat vakiintuneet pysyviksi käytänteiksi, ja niiden vaikutuksesta koulutuksen laatuun on konkreettistä näyttöä.

Laitoksen vahvuutena ovat monipuoliset, tavoitteiden kannalta perustellut opetus-menetelmät, kehittynyt ohjaus, ansiokkaat arviointi- ja opetussuunnitelman kehittä-miskäytännöt sekä opiskelijoiden panosta arvostava kehittämismyönteinen ilmapiiri. Puutteita laitoksella on etenkin harjoittelumahdollisuuksissa ja kansainvälisessä yhteistyössä, mitkä seikat laitos itsekin tunnistaa.
 
 

Koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt

Historian laitoksella on jo useamman vuoden ajan tehty opetuksen kehittämistyötä. Historian laitoksen omat tavoitteet kytkeytyvät yliopiston yleisiin tavoitteisiin sekä toiminta-ajatuksiin, joissa korostuvat mm. korkeatasoinen tutkimus ja opetus, eetti-syys ja ennakkoluulottomuus. Hakemuksen perusteella syntyy käsitys pitkäjänteisestä kehittämisestä, joka on ollut tuloksekasta. Toiminnan systemaattisuutta kuvaa jatku-van opetussuunnitelmatyön, kokeilutoiminnan ja systemaattisen palautteenkeruun nivominen yhteen.

Tutkimus ja opetus pyritään nivomaan toisiinsa. Hakemuksen mukaan opiskelijat pääsevät alusta alkaen kiinni tutkimuksen tekoon, mutta täsmentämättä jää, miten tämä käytännössä toteutuu. Kannatettava idea on se, että väitelleet pitävät täysimit-taisen luentosarjan väitöskirjansa aihepiiristä. Henkilökunta luennoi tekeillä olevista tai valmistuneista tutkimuksistaan. Työelämätarpeita on kartoitettu selvityksellä sekä alumnipäivän avulla. Aktivoivat, vuorovaikutteiset opetusmenetelmät ovat lisäänty-neet; opetuksessa korostetaan työelämästä nousevia tarpeita: vuorovaikutusta, suul-lista ja kirjallista ilmaisua sekä esiintymistaitoa. Opiskelijoille on laadittu menestyk-sellisesti henkilökohtaisia opetussuunnitelmia, joiden päivittämisestä ei tosin synny selvää kuvaa.

Koulutuksen toteutus

Käytettävät opetusmenetelmät ovat mielekkäitä tavoitteisiin ja sisältöihin nähden. Laitoksella on tehty useita opetuskokeiluja, useimmiten opiskelijoiden ideoimina, jotka ansaitsevat huomiota. Lievän ristiriidan tosin herättää luentomaisen opetuksen korostaminen monessa yhteydessä, vaikka toisaalla korostetaankin erilaisten ope-tusmenetelmien käyttämistä.

Tavanomaisten opetusmenetelmien ohella nousevat esille essee- ja luentopäiväkirja-työskentely ja niiden laatimisen tarjottu ohjaus, monimuoto-opetus, osallistuminen lehtien toimitus- ja painatustyöhön ja artikkelien popularisointi ja kongressitentti, joka viimeksi mainittu on myös vaihtoehtoinen suoritustapa. Erityisen ansiokasta on se, että monet näistä uusista, alun perin kokeiluina käynnistetyistä opetusmenetel-mistä, ovat vakiintuneet laitoksen pysyviksi käytännöiksi. Yhteistyö ja kontaktimah-dollisuudet opettajien kanssa ovat olleet erityisen kehittämisen kohteina. Myös tii-mityöhön valmentava seminaarimuotoinen opetus on laajasti käytössä.

Merkittävää on myös liittyminen tulevaisuuden tutkimuksen verkosto-akatemiaan. Laitoksen ilmapiiri vaikuttaa välittömältä, ohjaus aloitetaan jo hyvissä ajoin ensim-mäisen vuosikurssin tiedotustilaisuudessa. Opinnäytteiden tekemiseen tarjotaan kir-jallista ja suullista tukea. Keskeyttäneiden opinnäytteet pyritään tukemaan loppuun, valmiiksi asti. Harjoittelupaikkojen vähäisyys on monen muun laitoksen tavoin on-gelma; tähän tarjotaan määrärahoja.

Informaatioteknologian uusia mahdollisuuksia on kokeiltu ja käytetty monipuolisesti hyväksi mm. videoseminaaria etäopetuksessa, Internetiä virtuaalisena oppimisympä-ristönä sekä sähköpostia tiedonsiirtämisessä. Uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti.

Laitoksen yhteistyö on varsin aktiivista paikallisesti ja kansallisesti sekä opetuksen että tutkimuksen alueilla. Useita konkreettisia yhteistyömuotoja nimetään ja kuva-taan. Kansainvälinen yhteistyö on kehittymässä; opiskelijavaihdon lisäämiseen täh-täävät ponnistelut ovat tuottamassa tulosta. Sen sijaan opettajavaihto on vähäistä. Työelämäyhteyksiä on pyritty tiivistämään erilaisin opiskelijoiden toimeksiantotehtä-vin. Harjoittelussa on ongelmia lähinnä resurssien puutteen vuoksi.

Opetushenkilökunnan tieteellinen pätevyys on hyvä, mutta pedagogisista taidoista ei synny aivan yhtä pitävää varmuutta. Pedagogiseen koulutukseen on osallistuttu, mutta missä määrin, jää epäselväksi. Portfoliot ja opetuksen meritointijärjestelmä ovat käytössä.

Koulutuksen arviointi ja kehittäminen

Erityisen ansiokasta laitoksen opetuksen kehittämisessä on yhteistoiminnallisen opetuksen kehittämistyöryhmän (OKTR) käyttäminen opetuksen suunnitteluun, arvioimiseen ja uudistamiseen. OKTR:ssä on neljä opiskelijaa ja neljä opettajaa, ja se toimii yhteistyössä opiskelijoiden, ainejärjestön ja ylioppilaskunnan edustajien kans-sa. Opetussuunnitelmia tarkistetaan vuosittain. Osoituksena kehittämisen jatkuvuu-desta laitoksella on kehittämissuunnitelma, johon tulevana lukuvuonna kuuluu opintojaksojen keventäminen ja oppimiskeskeisyyden korostaminen.

Opiskelijoilla on monta kanavaa sekä säännölliseen että jatkuvaan palautteen antamiseen. Luento- ja seminaaripalautteet kootaan yhteen palautepäivillä, joista tehdään julkinen muistio. Vapaamuotoisempi palaute- ja keskustelufoorumi on pari kertaa lukukaudessa kokoontuva perjantaiklubi. Laitos laatii lisäksi vuosittain itsearviointi-raportin. Opiskelijoiden mukaan palautteen huomiointi näkyy opetuksen käytänteis-sä ja aihevalinnoissa.

Opimisen arvioinnissa painotetaan laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa. Laitos on saanut useita tunnustuksia laadukkaasta työstään.

Koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat

Kehittämissuunnitelmat vaikuttavat perustelluilta. Perustutkintojen keskimääräistä suoritusaikaa pyritään alentamaan supistamalla pro gradu -tutkielmien laajuutta ja panostamalla henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan entistä enemmän. Portfolio-piiri on hyvä idea. Viestintään painottuvan maisterikoulun perustaminen on mielen-kiintoinen ajatus, mutta edellyttää rahoituskysymysten ja opiskelijavalinnan ratkaise-mista.