OPETUSPORTFOLIO

Helmikuu 2001

 Henkilötiedot

Sisältö

"Jotkut näkevät asiat sellaisina kuin ne ovat
ja kysyvät miksi.
Minä unelmoin asioista, joita ei ikinä ole
ollut, ja kysyn miksi ei."

(George Bernard Shaw: Back to Methuselah
1. näytös. Teoksessa Dryden & Vos:
Oppimisen vallankumous).

1. SISÄLLÖLLINEN ASIANTUNTIJUUS

1.1. Tutkinnot

Terveydenhuollon tohtori	1992	Oulun yliopisto
Terveydenhuollon lisensiaatti	1988	Kuopion yliopisto
Filosofian maisteri	1985	Joensuun yliopisto
Erikoisröntgenhoitaja	1978	Helsingin IV terveydenhuolto-oppilaitos
Sairaanhoitaja	1974	Kuopion terveydenhuolto-oppilaitos
Röntgenhoitaja	1968	Helsingin röntgen-hoitajakoulu
Ylioppilas	1965	Joensuun yhteiskoulu

1.2. Työkokemus terveydenhuollossa

Röntgenhoitajan, sairaanhoitajan tehtävissä 1968-1976

1.3. Muu työkokemus kts. My Career

2. PEDAGOGINEN ASIANTUNTIJUUS

2.1. Pedagoginen koulutus

Sairaanhoidon opettaja	1980	Helsingin sairaanhoito- opisto
Portfolio koulutus	1997	Oulun yliopisto

2.2. Opettajakokemus opetuksen vastuualueineen

Työkokemus opetustyössä	Aika	Paikka	Vastuualueet
Professori	1998-	Oulun yliopisto	hoitotiede
Hoidon didaktiikan apulaisprofessori	1994-	Oulun yliopisto	hoidon didaktiikka hoitotiede
Va.apulaisprofessori (hoidon didaktiikka)	1992	Oulun yliopisto	hoidon didaktiikka
Vs. professorin (hoitotiede)	1993-1994	Oulun yliopisto	hoitotiede
Yliassistentin (hoitotiede)	1990	Oulun yliopisto	hoitotiede hoidon didaktiikka
Tuntiopettaja	1986	Kuopion yliopisto	hoidon didaktiikka
Käyttäytymistieteellisten aineiden opettaja	1985	Kuopion terveydenhuolto-oppilaitos	kasvatustiede sosiaalipolitiikka
Sairaanhoidon opettaja	1980-1984	Kuopion terveydenhuolto-oppilaitos	hoito-oppi (perussairaanhoito ja geriatrinen hoitotyö)

2.3. Opetukseen kehittämiseen liittyvä julkaisutoiminta

1990-luvulla opetuksen kehittämiseen liittyvät tieteelliset julkaisut:

Hakkarainen, Pentti & Janhonen, Sirpa (1997) Practice as a testbench of learning in Master's Degree Education for Nurse Teachers in Finland (in press) Nurse Education today)

Janhonen, Sirpa & Liimatainen, Eija (1994) Terveydenhuollon lehtoreiden näkemys saamansa täydennyskoulutuksen käyttöarvosta. Kolmas kansallinen hoitotieteelli-nen konferenssi "Hoitotieteellinen tutkimus tänään ja tulevaisuudessa". Proceedings Volume,

Janhonen, Sirpa (1993) Finnish Nurse Instructors' view of the core of Nursing. International Journal of Nursing Studies 30,157-169.

Janhonen, Sirpa (1992)The Core of Nursing as Seen by the Nurse Teachers in Finland, Norway and Sweden (1992). Acta Universitatis Ouluensis. Series D, 80 pages.

Janhonen, Sirpa (1992) Swedish Nursing instructors' view on nursing and the conditions necessary for its high quality. Nurse Education Today. (1992)12,329-339.

Janhonen, Sirpa (1992) Miten sairaanhoitajakoulutusta kehitetään? Hoitotiede- lehti 4(5):215-219.

Janhonen, Sirpa (1991) Evaluating the Nursing and Educational Perspectives of Nurse Instructors. Scandinavian Journal of Caring Sciences 5(3):135-140.

Janhonen, Sirpa (1991) Andragogy as a didactic perspective in the attitudes of nurse instructors in Finland. Nurse Education Today (1991)11:278-283.

Hentinen Maija & Janhonen Sirpa (1991) Hoitotyön prosessin oppiminen Hoitotiede - lehti 2, no 4/1990, 255 - 262.

Janhonen, Sirpa (1990) Hoito-opin opettajan hoitotyön ja didaktiikan ajattelu. Hoitotiede - lehti 2, no 2/1990, 164-170.

Täydellinen julkaisuluettelo kts. Publications

 3. OPETUSFILOSOFIA JA OPPIMISKÄSITYS

3.1. Oppimisen mahdollistaminen

Vilpitön tarkoitukseni on, että en opettajana asetu kenenkään oppimisen esteeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että en ole kovin halukas ymmärtämään ja hyväksymään kurssin läpijuoksua, vaan edellytän vilpitöntä tutustumista aihepiiriin ja vähintään minimitason ylittävää ymmärtämystä opittavasta asiasta. Tämä toteutuu, kun annan opiskelijoille mahdollisuuden oppia niitä asioita, joita varten hän on ottanut kyseisen kurssin osaksi opintojaan. Erityisesti pyrin ylläpitämään oppimisen kontekstuaalista motivaatiota.

3.2. Erilaisten, vaihtelevien oppimis- ja arviointimenetelmien hyväksyminen

Periaatteessa uskon, että eri ihmiset oppivat eri tavoin. Joten pyrin tarjoamaan erilaisia, vaihtoehtoisia oppimisen menetelmiä, vaihtoehtoisten yksilöllisten oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Käytännössä tämä toteutuu siten, että opiskelija voi oppia yksin tai ryhmässä (kirjallisuus, seminaarit, käytäntö). Esimerkiksi opiskelija on voinut valita opiskelumahdollisuuden seminaareissa tai vaikkapa yksilöllisesti ulkomailla niin halutessaan.

3.3. Opiskelijapalautteet, kollegojen palaute ja tutkimus opetus-,
oppimis- ja arviointimenetelmien kehittämisessä

Toivottavasti pystyn tulevaisuudessakin kehittymään ihmisena ja opettajana eli uskon elinikäiseen oppimiseen myös omalla kohdallani. Kerään palautetta opiskelijoilta ja opettajatovereilta. Teen myös tutkimusta arvioidakseni opetuksen nykytilaa ja kehittymisen suuntia opetustyössä (sisälöllistä- ja menetelmällistä arviointia) jatkuvasti.
 

 4. OPETUKSEN KEHITTÄMISTYÖ

Olen käynnistänyt hankkeen "Hoitotyön, hoitotyön koulutuksen ja hoitotieteeellisen tutkimuksen integrointia hoidon didaktiikan oppikurssin kehittämiseksi" vuonna 1992. Hanke käynnistyi Oulun yliopiston korkeakouluopetuksen kehittämistoimikunnan (KOTKA) myöntämällä hankerahalla 1992. Hankkeessa on ilmestynyt sekä pro gradu-tutkielmia ja väitöskirjoja.

Kehittämistyöstä on kerrottu lukuisissa kansainvälisissa konferenseissa ja siitä julkaistu monia tieteellisiä artikkeleita.

Nykyisin hoidon didaktiikan opiskelukokonaisuuden kehittämisessä etsitään keinoja yksilöllisen ja jaetun tiedostamisen edistämiseksi tietyssä asiayhteydessä. Meneillään olevia tutkimuksia ovat portfolion käytön, narratiivisen pedagokiikan ja dialogioppimisen käytönkokeilut hoitamaanoppimisessa.

5. KANSAINVÄLINEN KOKEMUS JA KIELITAITO

Minulle on vuosien varrella tarjoutunut tilaisuus tutustua ruotsalaiseen, norjalaiseen ja yhdysvaltalaiseen sairaanhoitaja ja sairaanhoidon opettajakoulutukseen. Samassa yhteydessä olen saanut tehdä hoitotietellistä tutkimusta omassa hankkeessani (Ruotsi ja Norja) ja monitieteisessä tutkijaryhmässä (USA lukuvuosi 1994 - 1995).

Kokemukset ovat tarjonneet mahdollisuuden edistää suullista ja kirjallista ruotsin ja englannin kielen taitoa. Ruotsin kielestä minulla on myös hyväksytty opetusnäyte (Docent, Åbo Akademi 1997) ja englannin kielestä hyväksytty Cambridge kielikoe (suullinen ja kirjallinen hallinta 1994).

Ruotsin ja englannin lisäksi olen opiskellut lukiossa saksan kielen lyhyen oppimäärän ja myöhemmin kansalaisopistossa espanjan kieltä pari vuotta.

6. YHTEENVETO KOLLEGOILTA JA OPISKELIJOILTA SAADUSTA PALAUTTEESTA

Vahvuuksia:

- laajuus hyvä, vaativuus hyvä, ei päällekkäisyyttä

- opiskelijalähtöistä pohdintaa ja oppimaan tukemista.

- lähestymistapa suo tilaa opiskelijoiden yksilölliselle kasvulle ja kehittymiselle.

- Annettua tarkempi informaatio ennen kurssia.

- Informaatiosta tulisi annettua selkeämmin ilmetä kurssin hyväksymisen kriteerit ja työtavat.

- Vaatimustaso tullut joskus hiukan yllättäen.

- Seminaarityöskentelyssä voisi ottaa tiukemmin linjan, että opiskelijaesitykset pysyvät aikataulussa.

 

7. LÄHIAJAN KEHITTYMISTAVOITTEIDEN KUVAUS

Hoidon didaktiikan oppikurssilla on, tehdyn tutkimuksen ohella, kerätty palautetta, jonka perusteella kehitetään kurssimateriaalia. Kurssimateriaalista on valmiina ensimmäinen versio. Kurssimateriaalin työstäminen jatkuu.

Hoitotieteen opetuksesta on kerätty ryhmätenttiä koskevaa tutkimusmateriaali, josta saa tutkittua tietoa ryhmätentistä. Työstämällä materiaalin artikkeliksi saadaan myös vertailevaa tietoa aikaisemmista tutkimusta koskien tätä arviointikäytännön muotoa. Materiaali on nyt aukikirjoitettu (kevätlukukausi 1997) ja se on tarkoitus työstää artikkeliksi syksyllä 1997.

Henkilökohtaisesti olen kokenut itseni kiireiseksi viime lukuvuonna. Tästä syystä haluan kehittää työnsuunnittelustrategioitani sellaiseksi, että voin kokea paneutuneeni kuhunkin käsillä olevaan asiaan sen vaatimalla tavalla. Erityisesti pyrin ottamaan jatkossa huomioon opiskelijoiden ja kollegoiden tuomat kehittämisehdotukset.

8. LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

Oulun yliopisto

Hoitotieteen laitoksen I kansainvälisten asioiden yhdyshenkilö; 1992 -1994

Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsen; 1997 -

Lääketieteellisen tiedekunnan opinnäytetoimikunnan jäsen; 1997 -

Lääketieteellisen tiedekunnan tutkijankoulutustoimikunnan jäsen; 1994 - 1999

Hoitotieteen laitoksen laitosneuvoston varsinainen jäsen; 1994 -

Hoitotieteen laitoksen johtaja/varajohtaja; 1994 - 1999

Hoitotieteen laitoksen opetuksen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja;1997 -

Kielikeskuksen johtokunnan varajäsen;1997 - 1999

Täydennyskoulutuskeskuksen johtokunnan jäsen; 1997 - 1998

Täydennyskoulutuskeskuksen Avoimen yliopistotoiminnan johtoryhmän jäsen; 1997 - 1998

Täydennyskoulutuskeskuksen Telelääketieteen ohjausryhmän jäsen; 1997 - 1998

Jan van Putten, Ph.D, Haagland College
George Castledine, Ph.D. University of Central England, Birmingham,