To the main page:

SAEMIENGÏELESNE
УДМУРТ КЫЛЫН
AUF DEUTSCH
EESTI KEELES
SÁMEGIELLAJ
PÅ SVENSKA
SÄMIKIELÂN
IN ENGLISH
SÁMEGILLII
SUOMEKSI
PÅ NORSK
SÄÄMAS
עברית
العربية
हिन्दी
中文






Jussi Ylikoski's publications

For unpublished and non-online publications, don't hesitate to ask for a copy at jussi.ylikoski(at)oulu.fi.

(submitted). Degrammaticalization drift in North Saami.

(forthcoming). Eesti maakonniti ja Suomen maakunnittain: viron ja suomen kääpiösijat rinnakkain. – Sananjalka.

(forthcoming). Kielemme kääpiösijoista: prolatiivi, temporaali ja distributiivi. – Virittäjä.

(forthcoming). Lule Saami. – Marianne Bakró-Nagy, Johanna Laakso & Elena Skribnik (eds), The Oxford Guide to the Uralic Languages. Oxford: Oxford University Press.

(forthcoming). Non-finites. – Marianne Bakró-Nagy, Johanna Laakso & Elena Skribnik (eds), The Oxford Guide to the Uralic Languages. Oxford: Oxford University Press.

(forthcoming). South Saami. – Marianne Bakró-Nagy, Johanna Laakso & Elena Skribnik (eds), The Oxford Guide to the Uralic Languages. Oxford: Oxford University Press.

(forthcoming; Ante Aikio & Jussi Ylikoski). North Saami. – Marianne Bakró-Nagy, Johanna Laakso & Elena Skribnik (eds), The Oxford Guide to the Uralic Languages. Oxford: Oxford University Press.

(forthcoming; Seppo Kittilä, Johanna Laakso & Jussi Ylikoski). Case. – Marianne Bakró-Nagy, Johanna Laakso & Elena Skribnik (eds), The Oxford Guide to the Uralic Languages. Oxford: Oxford University Press.

(forthcoming; Taarna Valtonen, Ante Aikio & Jussi Ylikoski). Aanaar (Inari) Saami. – Marianne Bakró-Nagy, Johanna Laakso & Elena Skribnik (eds), The Oxford Guide to the Uralic Languages. Oxford: Oxford University Press.

(forthcoming; Timo Rantanen, Outi Vesakoski & Jussi Ylikoski). Mapping the distribution of the Uralic languages. – Marianne Bakró-Nagy, Johanna Laakso & Elena Skribnik (eds), The Oxford Guide to the Uralic Languages. Oxford: Oxford University Press.

(2019a). The distributive "dwarf case" in Estonian. – Finnisch-Ugrische Mitteilungen 43: 89–139.

(2019b). Kuopimisen alkuperästä. – Santeri Junttila & Juha Kuokkala (eds), Petri Kallio Rocks. Liber semisaecularis 7.2.2019. Helsinki: Kallion etymologiseura. 191–199.

(2019c). Giellaealáskahttima vejolašvuođat. – Dutkansearvvi dieđalaš áigečála 1/2019: 1–31.

(2019d). Eesti keele distributiiv. – Oma Keel 2/2019: 14–20.

(2019e). Välikatsaus suomen sijojen juuriin. [Free final draft] – Sananjalka 61: 262–272.

(2019f). Ole Henrik Magga gielladutkin. – Sámi dieđalaš áigečála 1/2019: 59–68.

(2019g). Ole Samuel Elsvatn gon Gunhild Oline Børgefjellen soptsesh jaepeste 1886. – Saemeste saaman (Sámis) 29: 46–47 (+ 48–57: Gunhild Oline Børgefjell: "Staaloe, Rovhte jïh saemien golme baernieh" & "Prinsessan bïjre, guhte tjaetsie-ledtine sjïdti"; Ole Samuel Elsvatn: "Gaasen-munnie" & "Såangoe" / "Soagŋu").

(2019h). Dat, dát, diet, duot, dot ja de do dot do doppe. – Sámis 30: 32–36.

(2019i). Lars Levi Læstadiusa gieresvuodavijsso. – Sámen (Sámis) 30: 58–59.

(2018a). The so-called relation forms of nouns in South Saami: A byproduct or remnant of the Uralic comparative in *-mpA?Finnisch-Ugrische Forschungen 64: 6–71.

(2018b). Prolatiivi ja instrumentaali: suomen -(i)tse ja -teitse kieliopin ja leksikon rajamailla. – Sananjalka 60: 7–27.

(2018c). Ruđa ja ráhkisvuođa dihte. – Sámis 27–28: 24–27.

(2018c, Seppo Kittilä & Jussi Ylikoski). Some like it transitive: Remarks on verbs of liking and the like in the Saami languages. – Ilja A. Seržant & Alena Witzlack-Makarevich (eds), Diachrony of differential argument marking. Studies in Diversity Linguistics 19. Berlin: Language Science Press. 455–480.

(2017a). On the tracks of the Proto-Uralic suffix *-ksi – a new but old perspective on the origin of the Mari lative. – Journal de la Société Finno-Ougrienne 96: 369–419.

(2017b). What made Proto-Germanic *jah 'and' an infinitive marker in westernmost Uralic? Observations from the Saami-Scandinavian border. – Norsk Lingvistisk Tidsskrift 35 (2): 291–327.

(2017c). The essive in North Saami. – Casper de Groot (ed.), Uralic Essive and the Expression of Impermanent State. Typological Studies in Language 119. Amsterdam & Philadelphia: John Benjamins. 217–241.

(2017d). Similarity, equality and the like in North Saami. – Yvonne Treis & Martine Vanhove (eds), Similative and Equative Constructions: A cross-linguistic perspective. Typological Studies in Language 117. Amsterdam & Philadelphia: John Benjamins. 259–290.

(2017e). Tē lijen sōmes pālen ai aktan saijesne sāmi'. Giellačájánasat boarrásamos čállon sámi muitalusain. – Sámis 25: 16–21.

(2016a). The origins of the western Uralic s-cases revisited: historiographical, functional-typological and Samoyedic perspectives. – Finnisch-Ugrische Forschungen 63: 6–78. [Based on a presentation outlined in the handout which can be found here.]

(2016b, Ante Aikio & Jussi Ylikoski). The origin of the Finnic l-cases. – Fenno-Ugrica Suecana Nova Series 15: 59–158.

(2016c). Degrammaticalization in North Saami: Development of adpositions, adverbs and a free lexical noun from inflectional and derivational suffixes. – Finnisch-Ugrische Mitteilungen 40: 113–173.

(2016d). Future time reference in Lule Saami, with some remarks on Finnish. – Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics 7 (2): 209–244.

(2016e). Suomen kiuas, karjalan kiukua ja havaintoja etymologian tutkimusperinteestä. – Sananjalka 58: 7–23. [Summary: Finnish kiuas, Karelian kiukua 'sauna stove' and remarks on the Finnic etymological tradition.]

(2016f). Višalingo vel lasihit ahte liikon dus – oktii fas liikot-vearbba birra. – Sámis 21: 38–42.

(2016g). Ideála dutki bargá dego diktačálli ja rehketdoalli. [A review of Edward O. Wilson: Letters to a Young Scientist.] – Sámi dieđalaš áigečála 2/2016: 55–60.

(2016h). Saamelaiskielten historiaa ja nykytilaa Tampereelta tundralle. – Katri Koivula & Niillas Holmberg (eds), Sano se saameksi.

(2016i, ed. Jussi Ylikoski & Ali Ylikoski). Saami linguistics online. Sámi gielladieđa online. [Liŋkkat sámegielaide guoskevaš dutkamušaide. Collection of links to Saami linguistics.]

(2015a). From compounds to case marking: Prolatives in South Saami and Lule Saami. – Finnisch-Ugrische Mitteilungen 39: 101–155.

(2015b). Kásusgehčosat dielkodávddas? Fuomášumit sámegiela (-)naga álgovuođu ja degrammatikalisašuvnna birra. – Vuokko Hirvonen, Johanna Johansen Ijäs, Marjatta Jomppanen & Kaarina Vuolab-Lohi (eds), Symposia ávvučála. Nostalgiija, naga ja eará gielalaš ja kultuvrralaš fenomenat. Dieđut 2/2015. Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla. 111–134. [Summary: Remarks on the origin and degrammaticalization of North Saami (-)naga.]

(2015c). [A review of Lars-Gunnar Larsson: Grenzen und Gruppierungen im Umesamischen.] – Namn och bygd. Tidskrift för nordisk ortnamnsforskning 103: 147–149.

(2014a). Davvisámegiela substantiivavuđot -naga-hámit giellaoahpa ja sátnevuorkká rájá alde. – Sámi dieđalaš áigečála 1/2014: 51–71. [Summary: Denominal forms with -naga in North Saami: Between grammar and lexicon.]

(2014b). Davvisámegiela ‑ráigge – substantiiva, advearba, postposišuvdna vai kásus?. – Sámi dieđalaš áigečála 2/2014: 47–70. [Summary: North Saami -ráigge – noun, adverb, postposition or case?]

(2014c). Kieliopin arvoituksia marissa ja pohjoissaamessa: depiktiiviset suffiksit -ńek ja -naga. – Nobufumi Inaba, Jorma Luutonen, Arja Hamari & Elina Ahola (eds), Juuret marin murteissa, latvus yltää Uraliin. Juhlakirja Sirkka Saarisen 60-vuotispäiväksi 21.12.2014. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. 415–432.

(2013a, ed. Jussi Ylikoski, Lene Antonsen, Vuokko Hirvonen, Johan Klemet Kalstad & Mikael Svonni). Sámi dieđalaš áigečála 2/2013. Sámi allaskuvla & UiT Norgga árktalaš universitehta Sámi dutkamiid guovddáš.

(2013b, ed. Jussi Ylikoski, Lene Antonsen, Vuokko Hirvonen, Johan Klemet Kalstad & Mikael Svonni). Sámi dieđalaš áigečála 1/2013. Sámi allaskuvla & UiT Norgga árktalaš universitehta Sámi dutkamiid guovddáš.

(2012a, ed. Jussi Ylikoski, Lene Antonsen, Vuokko Hirvonen, Johan Klemet Kalstad & Mikael Svonni). Sámi dieđalaš áigečála 2/2012. Sámi allaskuvla & Romssa universitehta Sámi dutkamiid guovddáš.

(2012b, ed. Jelena Porsanger, Outi Guttorm, Johan Klemet Kalstad, Mikael Svonni & Jussi Ylikoski). Sámi dieđalaš áigečála 2/2011–1/2012. Sámi allaskuvla & Romssa universitehta Sámi dutkamiid guovddáš.

(2011a, ed. Seppo Kittilä, Katja Västi & Jussi Ylikoski). Case, Animacy and Semantic Roles. Typological Studies in Language 99. Amsterdam & Philadelphia: John Benjamins.

(2011b, Seppo Kittilä, Katja Västi & Jussi Ylikoski). Introduction to case, animacy and semantic roles. – Seppo Kittilä, Katja Västi & Jussi Ylikoski (eds), Case, Animacy and Semantic Roles. Typological Studies in Language 99. Amsterdam & Philadelphia: John Benjamins. 1–26.

(2011c, Seppo Kittilä & Jussi Ylikoski). Remarks on the coding of Goal, Recipient and Vicinal Goal in European Uralic. – Seppo Kittilä, Katja Västi & Jussi Ylikoski (eds), Case, Animacy and Semantic Roles. Typological Studies in Language 99. Amsterdam & Philadelphia: John Benjamins. 27–64.

(2011d). A survey of the origins of directional case suffixes in European Uralic. – Seppo Kittilä, Katja Västi & Jussi Ylikoski (eds), Case, Animacy and Semantic Roles. Typological Studies in Language 99. Amsterdam & Philadelphia: John Benjamins. 235–280.

(2011e, ed.). Journal de la Société Finno-Ougrienne 93. Helsinki: Société Finno-Ougrienne.

(2010). Saamelaisia etymologisia lisiä. – Sirkka Saarinen, Kirsti Siitonen and Tanja Vaittinen (eds), Sanoista kirjakieliin. Juhlakirja Kaisa Häkkiselle 17. marraskuuta 2010. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 259. Helsinki: Finno-Ugrian Society. 383–395.

(2009a). Non-finites in North Saami. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 257. Helsinki: Finno-Ugrian Society.

(2009b). Muitalus hámiid birra. Kertomus saamelaisista verbinmuodoista. – Virittäjä 113 (2), verkkoliite.

(2009c; Krista Ojutkangas, Meri Larjavaara, Matti Miestamo & Jussi Ylikoski). Johdatus kielitieteeseen. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.

(2009d, ed.). Journal de la Société Finno-Ougrienne 92. Helsinki: Société Finno-Ougrienne.

(2009e, ed.). The quasquicentennial of the Finno-Ugrian Society. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 258. Helsinki: Finno-Ugrian Society.

(2009f). Die erste skoltsaamische Schulgrammatik. [A review of Satu Moshnikoff, Jouni Moshnikoff and Eino Koponen: Koltansaamen koulukielioppi. Sää´mǩiõl ǩiõllvuä´ppes škoou´li vääras.] – Finnisch-Ugrische Forschungen 60: 256–266. [Also in Finnish: Ensimmäinen koltansaamen koulukielioppi.]

(2008). Tok pisin englantia vaarallisempi.Yliopisto 5/2008: 54.

(2007a, ed. Jussi Ylikoski & Ante Aikio). Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007. [A Festschrift for Pekka Sammallahti on the occasion of his 60th birthday on May 21, 2007.] Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 253. Helsinki: Finno-Ugrian Society.

(2007b, Ante Aikio & Jussi Ylikoski). Pekka Sammallahti, sámegielaid dutki. Pekka Sammallahti, saamen kielten tutkija. – Jussi Ylikoski and Ante Aikio (eds), Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 253. Helsinki: Finno-Ugrian Society. 1–10.

(2007c, Ante Aikio & Jussi Ylikoski). Suopmelaš gielaid l-kásusiid álgovuođđu sáme- ja eará fuolkegielaid čuovggas. [The origin of the Finnic external local cases in light of Saami and other Uralic languages.] – Jussi Ylikoski and Ante Aikio (eds), Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 253. Helsinki: Finno-Ugrian Society. 11–71. [Based on the paper Itämerensuomalaisten kielten ulkopaikallissijojen alkuperä presented at the Finno-Ugrian Society on January 20, 2006.]

(2007d). [A review of Leif Rantala (ed.), Dokument om de ryska samerna och Kolahalvön.] – Polar Record 43: 87–88.

(2006a). Davvisámegiela -nláhkai ~ -nládje -suffiksála ii-finihtta vearbaráhkadusat. – Sámi dieđalaš áigečála 1/2006: 18–38. [Abstract: The North Saami non-finite in -nláhkai ~ -nládje.]

(2006b). Fuomášumit sámegiela adposišuvnnaid funkšuvnnain: ovdamearkan alde- ja ala-postposišuvnnaid ii-lokála geavaheapmi. – Sámi dieđalaš áigečála 1/2006: 39–61. [Abstract: Remarks on the functions of adpositions in North Saami: the non-spatial use of the postpositions alde and ala.]

(2006c, ed.). Journal de la Société Finno-Ougrienne 91. Helsinki: Société Finno-Ougrienne.

(2005a). Puhekielen morfologisten ja semanttisten innovaatioiden tutkimusnäkymiä – esimerkkinä suomen tekeen- ja tekees-tyyppiset verbimuodot. – Puhe ja kieli 25: 187–210. [Abstract: Perspectives on the study of morphological and semantic innovations in spoken language: the non-finite verb forms of the type tekeen and tekees in Finnish.]

(2005b). Uusia näkökulmia suomen infiniittisiin verbirakenteisiin. [A review of Ilona Herlin and Laura Visapää (eds), Elävä kielioppi. Suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa.] – Virittäjä 109: 611–622.

(2004a). Remarks on Veps purposive non-finites.Journal de la Société Finno-Ougrienne 90: 231–276.

(2004b). Zu den adverbialen Nominalkonstruktionen im Nordsaamischen II. Finale Konstruktionen.Finnisch-Ugrische Forschungen 58: 57–161.

(2004c). Eine detaillierte Abhandlung über die aspektualen Verbverbindungen im Kamassischen. [A review of Gerson Klumpp: Konverbkonstruktionen im Kamassischen.] – Finnisch-Ugrische Forschungen 58: 376–381.

(2004d). [A short review of Jaakko Leino: Antaa sen muuttua. Suomen kielen permissiivirakenne ja sen kehitys.] – Finnisch-Ugrische Forschungen 58: 439–441.

(2003a). Defining non-finites: action nominals, converbs and infinitives.SKY Journal of Linguistics 16: 185–237.

(2003b). Havaintoja suomen ns. viidennen infinitiivin käytöstä. [English summary: Remarks on the use of the proximative verb form (the so-called 5th infinitive) in Finnish.]Sananjalka 45: 7–44.

(2002). Zu den adverbialen Nominalkonstruktionen im Nordlappischen.Finnisch-Ugrische Forschungen 57: 68–166.

(2001a). Havaintoja komin konverbeistä.Journal de la Société Finno-Ougrienne 89: 199–226.

(2001b). Converbs in Finnish and Komi: differences and similarities. Congressus Nonus Internationalis Fenno-Ugristarum. Pars VI. Tartu. 420–424.

(2001c). Uusia näkökulmia itämerensuomeen. [A review of Johanna Laakso (ed.), Facing Finnic. Some challenges to historical and contact linguistics.] – Sananjalka 43: 217–223.

(2001d). Konverbien typologiaa. Unpublished additional Master's Thesis. University of Turku, General Linguistics. [Abstract.]

(2000a). Konverbeistä ja konverbirakenteista. – Anneli Pajunen (ed.), Näkökulmia kielitypologiaan. Suomi 186. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 214–245.

(2000b). Fennougristien ja suomalais-ugrilaisten kongressi Tartossa. – Sananjalka 42: 230–235.

(1999a). Gerundit komin kirjakielissä. Unpublished Master's Thesis. University of Turku, Finno-Ugric Languages. [Abstract.]

(1999b). Krevinologian perusteos. [A review of Eberhard Winkler: Krewinisch. Zur Erschließung einer ausgestorbenen ostseefinnischen Sprachform.] – Sananjalka 41: 288–292.

Many errors remain, of course; just as the Navajo weavers purposely make one error in a rug, to let the soul out, so I cannily craft errors into all of my papers. — John Robert Ross, 1979



Appendix: Biblical links to Uralic languages

Saami

Boares testamenta, Ođđa testamenta [> Click Nordsamisk on the left.] (1998–). The New Testament and trial translations of the Old Testament in North Saami.
Bibal daihe Basse čala, mi sistes doalla boares ja ođđa testamenta kanonalaš girjid (1895). The first and to date the only North Saami translation of the whole Bible.
Hærramek ja bæsstamek Jesus Kristus åđđa testament (1840). The first North Saami translation of the New Testament.
Bibel-Historia, mailme sivnedume rejast Moses jabmem ragjai, bibel ječas saniguim muittaluvvum; ja 22 David psalmak (1840). The Pentateuch and 22 Psalms in North Saami.
Prima duo capita evangelii Matthaei in lingvam lapponicam translata (1825). The first two chapters of the Gospel of Matthew in North Saami. The first Saami text published in Finland.
Manuale Lapponicum (1648). About the first book whose language can be considered North Saami. Includes books of the Bible, a service book, a catechism, a hymnal and a book of prayers.

Tat Ailes Tjalog, Kångalats Majestäten Armokumus Kåttjomen mete, Sami Kjälei Puoktetum ja Trukkai Mårråtum, Tan Aiwelåppelats Kångalats Kantslien-Tårjotemest. 1. Åbme Testamenten Wuostes Pekke, 2. Åbme Testamenten Mubbe Pekke, 3. Åddå Testament (1811). The Bible in Ume Saami, the first Saami translation of the whole Bible.

Ådå testamennta (2000). The New Testament in Lule Saami.
Ailes Matteusa Evangelium (Ajĕles Māteusa evangēlium) (1881, 1885). The Gospel of Matthew in Lule Saami.

Markusen vaentjele. [> Click Sørsamisk on the left.] The Gospel of Mark and other trial translations of Bible passages in South Saami.

Господа мiи Iисуса Христа Пась Евангелiе Матьвеестъ (1894). The Gospel of Matthew in Skolt Saami.

Махьтвеест Пась-Евангели (1878). The Gospel of Matthew in Kildin Saami (chapters 1–22) and Akkala Saami (chapters 23–28).

Suomâ evangelâš-luteerlâš kirho Kirholij toimâttâsâi kirje anarâškielân (väljejum uásih) (2005). Parts of the Bible in Inari Saami: Partial Inari Saami translation of the Book of Sacred Rites of the Evangelical Lutheran Church of Finland.
Kirkkokietâkirje (2002). Parts of the New Testament in Inari Saami: The Inari Saami version of the Evangelical Lutheran Church of Finland service book contains (pp. 53–125) a reduced lectionary with Gospel texts for Sundays and major Feasts (year 1).


Finnic

Raamattu (1992 and 1933/1938). The Bible in Finnish.
Uusi Testamentti ja Psalmit (1999/2009). A formal equivalence translation of the New Testament and the Psalms in Finnish.
Biblia ("1776"). The Bible in Finnish, described as the translation of 1776, but apparently a later version.
Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu, Suomexi (1642). The Bible in Finnish, the first Finnic translation of the whole Bible.
Se Wsi Testamenti (1548). The New Testament in Finnish (and parts of the Old Testament), the first Finnic translation of the New Testament. (Facsimile, 148 Mb.)


Piibel (1997). The Bible in Estonian.
Piibli Ramat (1739). The Bible in North Estonian, the first Estonian translation of the whole Bible.
Essi[menne] Mose Ramat (1687–1690). Genesis in North Estonian, from the manuscript of the Old Testament translated by Andreas and Adrian Virginius.

Wastne Testament (1686). The New Testament in South Estonian, the first Estonian translation of the New Testament.
Moseh esimenne ramat (1648?–1656?). Genesis in South Estonian, from the manuscript of the Old Testament translated by Johannes Gutslaff.

Herran miän šündüruohtinan Svätoi Jovangeli Matveista (1820/1865). The Gospel of Matthew in Tver' Karelian.


Mordvin

Святой евангелья (1821). The New Testament in Erzya.
Святое евангеліе (1910). The Gospels in Erzya.


Permic

Міѧнъ Господьлӧнъ Іисусъ Христосълӧнъ Свѧтӧй Евангеліе Матѳейсѧнь (1823). The Gospel of Matthew in Komi.

Matveiviś veža bur-juvör (1866). The Gospel of Matthew in (Komi) Permyak.


Hungarian

A Biblia (Károli Gáspár fordítása). The Bible in Hungarian, one of many translations. Az Újszövetség, i.e. the New Testament as an audiobook as well.


Samoyed

Маркʼ падвы Маймбабцо Юн, Лукаʼ падвы Маймбабцо Юн (2010, 2004). The Gospels of Mark and Luke in Tundra Nenets. The Gospel of Mark as an audiobook as well.

Библия бәриʼʼмиʼʼ Лукагәтә иммәʼʼ няаʼʼ сиәдетәны (2005). Fragments of the Gospel of Luke in Nganasan.



Thank you for your interest.