Yukito Kishiro (1967-) kuuluu maineikkaimpien japanilaisten manga-artistien joukkoon. Hän saavutti mainetta sarjakuvataiteilijana jo 17-vuotiaana, kun hänelle myönnettiin alalla merkittävän Shonen Sunday -lehden "paras uusi taiteilija" -palkinto. Vuonna 1990 Business Jump -niminen lehti alkoi julkaista Battle Angel Alita -sarjakuvaa (tosin nimellä Gunnm), josta tuli Kishiron tähän asti merkittävin mangasarja. Alitan myötä Kishiro saavutti kansainvälisen läpimurron. Alitan julkaisu jatkui Japanissa vuoteen 1995, ja englanniksi se on julkaistu vuodesta 1994 lähtien albumimuodossa. Kaiken kaikkiaan Battle Angel Alitassa -sarjakuvassa on yhdeksän osaa, noin 1800 sivua. Muita Kishiron merkittäviä sarjakuvatöitä ovat hänen ensimmäinen kaupallinen työnsä Hito (1988) sekä Battle Angel Alitan jälkeen alkunsa saanut Ashen Victory.
Battle Angel Alitan maailma sijaitsee kaukana tulevaisuudessa, voimakkaasti kahtijakautuneessa maailmassa. Taivaalla leijuu kaupunki nimeltä Tiphares, jossa asuu etuoikeutettu ihmisjoukko yltäkylläisyyksien keskellä. Tipharesin alapuolella on tavallisten ihmisten ja kyborgien asuttama kaatopaikka, jonne Tipharesin jätteet toimitetaan. Kaatopaikan asukkaiden elämä on jatkuvaa selviytymistaistelua väkivallan keskellä. Tästäkin huolimatta kaatopaikan joukosta löytyy ystävällisiä, epäitsekkäitä ja sympaattisia henkilöitä.
Alitan tarina saa alkunsa, kun kaatopaikalla kyberlääkärinä toimiva tohtori Ido löytää jätekasasta naiskyborgin pään. Hän luo kyborgille uuden ruumiin ja nimeää sen Alitaksi. Alita ei muista mitään aiemmasta elämästään, hän ryhtyy kuumeisesti selvittämään menneisyyttään löytääkseen todellisen minänsä. Yksi asia Alitalla sentään on jäljellä entisestä elämästään: kyborgeille suunniteltu taistelutaito nimeltä Panzer Kunst. Matkalla sisimpäänsä Alita omaksuu lukuisia rooleja palkkionmetsästäjästä rock-laulajaan. Roolin vaihtuessa Alita vaihtaa myös ruumiinsa, mikä kuvastaa hänen henkistä kehitystään. Jokaisen uuden roolin myötä hän pääsee hiukan lähemmäs valaistumista ja totuutta itsestään.
Koska Battle Angel Alitan maailma on räikeän epätasa-arvoinen, Tipharesin ja kaatopaikan välillä on paljon ristiriitoja. Kaatopaikan asukkaille pääsy Tipharesiin on suuri mutta saavuttamaton haave. Tipharesissa puolestaan kaatopaikkaa pidetään uhkana, mikä ei olekaan täysin aiheetonta. Kaatopaikalla nimittäin on kapinallisia joukkoja, jotka haluaisivat yhdistää Tipharesin ja kaatopaikan ja murtaa Tipharesin vallan. Hyvin pian Alitakin päätyy tekemisiin kapinallisten joukkojen kanssa. Hänen sydämensä on kaatopaikan väen puolella, mutta välillä hänestä tulee Tipharesin alaisuudessa toimiva agentti.
Kishiro kertoo upottaneensa Battle Angel Alitaan kaksi keskeistä teemaa: ihmisen hyvyyden sekä pahuuden. Korostaakseen tätä kontrastia hän on luonut sarjakuvaansa pimeässä maailmassa ihmisyyttä tavoittelevia hahmoja. Alitan sisällä hyvä ja paha puoli käyvät jatkuvaa taistelua keskenään. Mitä lähemmäs todellista olemustaan Alita pääsee, sitä vahvemmaksi hänen hyvä puolensa käy. Yksi keskeisimmistä pahuuden edustajista Battle Angel Alitassa on Tipharesista kaatopaikalle lähtenyt tutkija Desty Nova. Kehittyneen teknologian avulla hän muun muassa luo hirviömäisiä kyborgeja ja pyrkii alistamaan koko maailman asukkaineen omien tieteellisten kokeidensa uhriksi.
Kishiro pohtii mielenkiintoisen tuoreella tavalla myös science fictionille hyvin tyypillistä teemaa koneen ja ihmisen suhteesta. Alitassa ihminen ja kone yhdistyvät, sillä hänellä on ihmisen aivot mutta koneen ruumis. Koneruumis antaa Alitalle mahdollisuuksia moniin asioihin, jotka ovat tavallisten ihmisen saavuttamattomissa, mutta silti Alitan halu muuttua ihmiseksi kasvaa tarinan edetessä koko ajan suuremmaksi. Sarjakuvan lopussa Desty Nova paljastaa Tipharesin asukkaiden hirvittävän salaisuuden, jota eivät tiedä edes he itse. Tipharesin asukkaat käyvät jo lapsena lukuisissa älykkyys- ja persoonallisuustesteissä. Riittävän hyvät testitulokset saaneet pääsevät 19-vuotiaina initiaatioriittiin, jossa heidän aivonsa poistetaan kirurgisella toimenpiteellä ja tilalle asennetaan mikrosiru. Tämän jälkeen he saavat Tipharesin kansalaisen oikeudet. Kyseinen menettely on siis äärimmäisen pitkälle edennyttä eugeniikkaa. Tämä saa lukijan pohtimaan muun muassa seuravia kysymyksiä: Mikä oikeastaan tekee jostakin olennosta ihmisen? Kumpi on enemmän ihminen, ihmisen aivot ja koneen ruumiin omaava kyborgi vai ihmisen ruumiilla ja koneen aivoilla varustettu tiphareslainen? Yksiselitteisiä vastauksia lukija ei näihin kysymyksiin saa, sillä molemmista ryhmistä löytyy sekä inhimillisiä että epäinhimillisiä hahmoja.
Battle Angel Alita on kuvaus myös rakkauden kaipuusta. Vaikka Alita onkin taistelijaksi luotu kyborgi, hän on täynnä hellyyttä sekä välittämistä läheisiään kohtaan ja etsii kipeästi romanttista rakkautta. Vastarakkauden löytämisessä Alita kokee esteeksi koneruumiinsa, ja hän yrittääkin salata sek vaatteiden alle. Lopulta Alita kuitenkin löytää ihmisen, joka kykenee rakastamaan häntä koneruumiista huolimatta.
Alitan suurin haave on muuttua kokonaan ihmiseksi. Sarjakuvan lähestyessä loppuaan ihmiskunta ajautuu valtavaan kriisiin, jonka seurauksena koko maailma uhkaa tuhoutua. Alitan rakkaus ihmisiä kohtaan kasvaa lopulta niin suureksi, että hän uhraa itsensä, jotta maailma ja ihmiset pelastuisivat. Teollaan Alita osoittaa kohonneensa inhimillisyydessä tavallista ihmistä korkeammalle tasolle. Palkintona uhrauksestaan Alitan hartain toive toteutuu, ja hän saa lopultakin ihmisen ruumiin.
Battle Angel Alitaa on kiitelty temaattisesti rikkaasta tarinasta, joka huomattavasta pituudestaan huolimatta säilyy loppuun asti mielenkiintoisena ja yllätyksellisenä. Kun tarina vielä kulkee eteenpäin upeasti piirretyissä, taitavasti sommitelluissa ja tarkkaan huolitelluissa sarjakuvaruuduissa, lukijan on helppo ymmärtää, mihin Alitan suuri suosio perustuu.