Kaksi paljon
tutkittua ja koluttua pohjoista kylää sai vuosi
sitten vieraikseen lastillisen tutkijoita, kun Oulun
yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan PLACEs-hanke
käynnistyi. Tutkimuksessa keskitytään kuuntelemaan
pohjoisen asukkaita: kertomuksia elämästä ja
hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta, ympäristöstä
ja muutoksesta. Monitieteisessä hankkeessa muun
muassa kasvatustieteilijät, sosiologit,
maantieteilijät ja naistutkijat tarkastelevat
elämää pohjoisen muuttuvissa kylissä.Tavoitteina
on pohtia kylää kasvuympäristönä, kehittää
kerronnallisia tutkimusmenetelmiä ja perehtyä
paikalliseen ja paikkaan sidottuun tietoon -
ylipäätään lähestyä paikkaa kokemuksellisesti.
Suvantoa, noin 30
asukkaan kylää Pelkosenniemen kunnassa, on tutkittu
paljon sen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan
rakennuskannan ansiosta. Suvantoa ei kuitenkaan
aiemmin ole tutkittu kasvuympäristönä ja kylänä,
jossa asuu ympärivuotisesti enää kolme alle
18-vuotiasta lasta eikä koulua ole. Noin 160
asukkaan Raattaman kylää Kittilän kunnassa
värittää ja rytmittää poronhoito. Suvannon
vastapainona tutkijoita kiinnostaa kylä, jossa on
vielä koulu, päiväkoti ja siis lapsia.
Kenttämatkat myös Raattamaan aloitettiin viime
syksynä.
Ääni-, kuva- ja
kirjoitusaineistoa on kerätty jo runsaasti.
Alustavan luennan perusteella voi
hyvinvointitilastoissa mustaksi maalatun pohjoisen
elämässä kuulla siinä määrin hyvinvointia ja
elämäniloa, että tilastot alkavat kaivata
täydennystä. Paikka ja ympäristö pohjoisen
asukkaiden kertomuksissa -hanketta johtaa
kasvatustieteen professori Leena Syrjälä ja
rahoittaa Thule-instituutti.
[
]
ihmiset syntyy, elää ja kuolee. Ja sitten tulee
taas uudet ihmiset. Ei kylä minnekkään katoa,
se muuttaa muotoaan, kyläläiset ja heidän
läsnäolonsa muuttuu. Yhä enemmän ihmiset
alkavat elää monessa paikassa elämäänsä.
Joskus kun asuin Oulussa ja olin työttömänä,
työvoimaneuvoja sanoi, että työttömyystilanne
on toivoton, muttei se tarkoita sitä, että
sinun tilanteesi on - sinähän et tarvitse kuin
yhden työpaikan. Se oli minusta hyvin ajateltu.
Suvantolainen nainen
Kuitenki
täälä tuntuu aina se, että täälä on
kaikilla ihimisillä semmonen oma osansa, että
tuota
ja niitä jossakin mielessä
arvostettaan vaikka ne nyt ei olis
minkäänlaisia suuria tekijöjä tässä
yhteisössä. Mutta jos ajattelee, että ne olis
kaupungissa niin nehän olis vaan jossakin
kerrostalossa ja niistä ei tietäis edes
naapurit juuri mittään.
Suvantolainen mies