MINERAALI, JONKA
KOOSTUMUKSEEN VAIKUTTAA YKSI TAI USEAMPI DIADOOKKINEN IONIPARI,
MUODOSTAA ISOMORFISEN SEOSSARJAN
Isomorfia on siis mineraalin kyky
muodostaa isomorfisia seossarjoja: Esim oliviini on forsteriitti
[Mg2SiO4] - fayaliitti [Fe2SiO4] seossarja eli toisin ilmaistuna (Mg,Fe)2SiO4
Äärikoostumuksia, joiden
välillä mineraalin koostumus vaihtelee, kutsutaan
päätejäseniksi (esim. forsteriitti)
Isomorfian avulla mineraali voi
esiintyä hyvinkin vaihtelevan koostumuksisena
Samalla sen ulkoiset ominaisuudet.
tiheys, väri jne. vaihtelevat
Myös kiteiden muoto voi
vaihdella isomorfisen seossarjan eri koostumuksisilla
kideyksilöillä
Koska ionit ovat eri kokoisia,
myös hilamitat vaihtelevat isomorfian seurauksena, esim.
oliviinilla puhtaan forsteriitin a-akselin pituus on 4,75 Å, kun
se fayaliitilla on 4,82 Å
Sen sijaan
kidejärjestelmä ja ionien tai atomien
järjestäytyminen pysyy muuttumattomana, mineraali on edelleen
oliviinia oli sen koostumus sitten puhdasta forsteriittia tai
fayaliittia tai niiden seosta. Tämä ilmenee siten, että
ne kuuluvat samaan kidejärjestelmään ja samaan
avaruusryhmään