ALKUAINE TAI KEMIALLINEN YHDISTE,
JOKA ON SYNTYNYT GEOLOGISTEN PROSESSIEN TUOTTEENA JA ON OLOMUODOLTAAN YLEENSÄ
KITEISTÄ JA JOLLA ON SITEN TIETTY SISÄINEN RAKENNE
Kiteisyys:
Mineraali on yleensä kiteinen, mutta joitakin amorfisia yhdisteitäkin
on hyväksytty mineraalikeiksi (mm. georgeiitti-niminen kuparikarbonaatti)
Rakenne:
kiteisyydestä johtuen kullakin mineraalilla on tietty sisäinen rakenne
Pysyvyys:
Mineraalin ei tarvitse olla pysyvä maan pinnan olosuhteissa
Mineraaleiksi
kutsutaan myös avaruudesta peräisin olevien kappaleiden yhdisteitä
(esim. troiliitti, joka on koostumukseltaan lähes magneettikiisun vastine
meteoriiteissa)
Ihmisten
tekemät aineet eivät ole mineraaleja mutta geologisesti muokkautuneen
ihmisten alunperin tekemät aineet voivat olla (esim. nuotionpohjissa
syntyneet ja muut arkeologiset, ajan myötä muokkautuneet aineet)
Orgaaniset
aineet kuten simpukankuoret eivät ole mineraaleja, mutta geologisissa
prosesseissa ne usein muuttuvat mineraaleiksi esim. kalkkikivien diageneesiksen
aikana
Uudet
mineraalilajit hyväksyy nykyään virallisesti kansainvälisen
sopimuksen mukaan IMA (International Mineralogical Association) ja sen alajaosto
CNMMN (Commission of New Minerals and Mineral Names)