Tieteen ja ajattelun historiaa
© Reijo Rasinkangas, 21.5.2012

Etusivu

Uusi aika III

Tieteellisiä läpimurtoja (n. 1900 - 1960)

1800-luvulla syntynyt moderni, ammattimainen tieteellinen työ johti seuraavalla vuosisadalla useisiin läpimurtoihin eri aloilla. Etenkin fysiikan ja molekyylibiologian alalla tapahtui paljon. Tieteen kehitys herätti myös filosofien kiinnostuksen. Taiteessa alettiin puhua modernismista.

Atomi- ja suhteellisuusteoria

Mittaustekniikan parantuessa atomin rakenne - ja sitä kautta kemian perusteet - alkoivat selvetä. Tulokset selittävä teoria antoi kuitenkin vielä odottaa itseään; viitteitä tulevasta saatiin, kun sähkömagneettisen säteilyn hiukkasluonne paljastui. Einstein osoitti puhtaasti teoreettisen ajattelun voiman.


Frederick Winslow Taylor 1856-1915

Max Planck 1858 - 1947

Edmund Husserl 1859 - 1938

Ernest Rutherford 1871 - 1937

Richard Dixon Oldham 1858 - 1936 ja Andrija Mohorovičķc 1857 - 1936

William Henry Bragg 1862 - 1942 ja William Lawrence Bragg 1890 - 1971

Max Weber 1864 - 1920

Bertrand Arthur William Russell 1872 - 1970

G. E. Moore 1873 - 1958

Carl Gustav Jung 1875 - 1961

Albert Einstein 1879 - 1955

Heike Kamerlingh Onnes 1853 - 1926

Fritz Haber 1868 - 1934

Victor Franz Hess 1883 - 1964

Alfred Wegener 1880 - 1930 ja Arthur Holmes 1890 - 1965

Thomas Hunt Morgan 1866 - 1945

Otto Loewi 1873 - 1961

Vilhelm Bjerknes 1862 - 1951 ja Lewis Fry Richardson 1881 - 1953

Robert Goddard 1882 - 1945

Arthur Cecil Pigou 1877 - 1959 ja John Maynard Keynes 1883 - 1946

Niels Bohr 1885 - 1962 ja Wolfgang Pauli 1900 - 1958

Gilbert Newton Lewis 1875 - 1946 ja Irving Langmuir 1881 - 1957

James Augustine Aloysius Joyce 1882 -1941

Ludwig Wittgenstein 1889 - 1951

John Broadus Watson 1878 - 1958

Martin Heidegger 1889 - 1976


Atomi- ja suhteellisuusteorian aikana aloittivat uransa sellaiset taiteilijat kuin Henri Matisse (1869-1954) ja Pablo Picasso (1881-1973). Jälkimmäinen kehitti mm. kubismia, joka sai vaikutteita epäeuklidisesta geometriasta [ks. Riemann]. Säveltäjistä samaan aikakauteen kuuluivat mm. Jean Sibelius (1865-1957) ja Igor Stravinsky (1882-1971). Arnold Schönbergin (1874-1951) vuonna 1923 kehittämä 12-säveltekniikka ajoi modernin taidemusiikin vuosikymmeniksi kriisiin. Scott Joplinin (1868-1917) vuosisadan vaihteen ragtime loi pohjaa jazzin kehitykselle.

Antoni Gaudķ y Cornet (1852-1926) oli ajan luovin arkkitehti; Barcelonan Sagrada Familia on yhä keskeneräinen. Eliel Saarinen (1873-1950) edusti suomalaista kansallisromanttista arkkitehtuuria.

Modernistiset kirjailijat löysivät uusia tapoja ilmaista itseään. Joycen yhteydessä kuvattujen lisäksi tulee mainita ainakin Thomas Mann (1875-1955 mm. Taikavuori, 1924), jolle myönnettiin kirjallisuuden Nobelin palkinto 1929. Tunnettu on myös Jaroslav Hasekin (1883-1923) Kunnon sotamies Svejkin seikkailut (1921-1923). Venäläisessä runoudessa vaikutti Anna Ahmatova (1889-1966), suomalaisessa Eino Leino (1878-1926) ja (ruotsinkielinen) Edith Södergran (1892-1923).

Sarjakuva saavutti taidemuodon statuksen 1913, kun George Herrimanin (1880-1944) ensimmäinen Krazy Kat -sanomalehtisarjakuva ilmestyi: alussa oli kissa, tiili ja hiiri! Varhaisen elokuvan mestariteoksia on David Wark Griffithin (1875-1948) Kansakunnan synty (1915).

Vuosina 1914-1918 käytiin ensimmäinen maailmansota. Historian ensimmäinen kommunistinen valtio, Neuvostoliitto, perustettiin Venäjän vallankumouksessa 1917, ja samalla Suomi saavutti itsenäisyytensä. Jo ennen tätä, 1906, Suomen naiset olivat saaneet äänioikeuden; vain Uusi-Seelanti oli ehtinyt luoda samanlaisen lain ennen tätä. Suomen eduskuntaan valittiin 1907 (nyt ensimmäisenä maailmassa) 19 naiskansanedustajaa.

Kvanttifysiikkaa ja kosmologiaa

Kvanttikäsite oli syntynyt 1900 sähkömagneettisen säteilyn kuvauksen yhteydessä. Vuosina 1925 ja 1926 syntyi kvanttimekaniikka, joka sovelsi sitä myös materiaan.

Alkanut aikakausi tunnetaan myös kahdesta totalitaristisesta hallitsijastaan: Neuvostoliitossa valtaan nousi Josif Stalin (1878-1953), Saksassa Adolf Hitler (1889-1945). Kehitys johti kohta uutta maailmansotaa.


Werner Heisenberg 1901 - 1976 ja Erwin Schrödinger 1887 - 1961

George Eugene Uhlenbeck 1900 - 1988 ja Samuel Abraham Goudsmit 1902 - 1978

Arthur Stanley Eddington 1882 - 1944

Vere Gordon Childe 1892 - 1957

Alexander Fleming 1881 - 1955

Rudolf Carnap 1891 - 1970

Mihail Bahtin 1895 - 1975 ja Roman Jacobson 1896 - 1982

Jean Piaget 1896 - 1980

Jan Hendrik Oort 1900 - 1992 ja Gerard Peter Kuiper 1905 - 1973

Edwin Powell Hubble 1889 - 1953

Paul Adrien Maurice Dirac 1902 - 1984

Kurt Gödel 1906 - 1978 ja Alfred Tarski 1902 - 1983

Kurt Lewin 1890 - 1947

Enrico Fermi 1901 - 1954

Hans Albrecht Bethe 1906 - 2005

Linus Pauling 1901 - 1994

Sewall Wright 1889 - 1988, Ronald A. Fisher 1890-1962 ja John Burton Sanderson Haldane 1892 - 1964

Karl Popper 1902 - 1994

Gunnar Landtman 1878 - 1940

Robert George Collingwood 1889 - 1943

Norbert Elias 1897 - 1990

George Wells Beadle 1903 - 1989, Edward Lawrie Tatum 1909 - 1975 ja Oswald Theodore Avery 1887 - 1955

Joseph Schumpeter 1883 - 1950 ja Friedrich Hayek 1899 - 1992

Oswald Spengler 1880 - 1936 ja Arnold Joseph Toynbee 1889 - 1975

George Gamow 1904 - 1968


Kvanttiaikakauden taiteilijoista kannattaa erikseen mainita Edward Hopper (1882-1967), joka maalasi aina 1960-luvulle asti. Modernismista tuli yleisesti hyväksyttyä viimeistään New Yorkin Modernin taiteen museon (MoMa) avaamisen yhteydessä 1929. Frank Lloyd Wright (1867-1959) on ajan tunnetuin arkkitehti. Myös Alvar Aalto (1898-1976) nousi maailmanmaineeseen, ja Eliel Saarisen poika Eero (1910-1961) tunnetaan mm. St Lousin Gateway Arch'ista (1964) Yhdysvalloissa. Merkittävin säveltäjä oli ehkä Béla Bartók (1881-1945). Yhdysvalloissa syntyi jazz; mm. Louis Armstrong (1901-1971) ja Lester Young (1909-1959). Jälkimmäinen teki yhteistyötä laulaja Billie Holidayn (1915-1959) kanssa. George Gershwin (1898-1937) yhdisteli sujuvasti klassista musiikkia, jazzia ja nk. viihdemusiikkia; jälkimmäisellä alueella operoi myös Richard Rodgers (1902-1979).

Frans Eemil Sillanpäälle (1888-1964, mm. kansalaissodasta kertova Hurskas kurjuus, 1919) myönnettiin kirjallisuuden Nobelin palkinto 1939. Amerikkalainen kirjallisuus oli nousussa: William Faulknerille (1897-1962, mm. Ääni ja vimma, 1929) myönnettiin kirjallisuuden Nobelin palkinto v. 1949, Ernest Hemingwaylle (1899-1961, esim. Jäähyväiset aseille, 1929) v. 1954. Runoilijoista voidaan mainita Federico Garcia Lorca (1898-1936, mm. Veren häät, 1933). Jorge Luis Borges (1899-1986) tunnetaan mm. teoksesta Haarautuvien polkujen puutarha (1941). Sarjakuvahahmo Tintin luoja Hergé (1907-) aloitti viisi vuosikymmentä kestäneen uransa 1930.

Aikakausi tunnetaan myös elokuvan noususta merkittävään asemaan viihdeteollisuudessa samalla, kun äänielokuva keksittiin [ks. Joyce]. Useampaan kertaa maailman parhaaksi elokuvaksi äänestetty Orson Wellesin (1915-1985) Citizen Kane valmistui 1941.

Aikakausi alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeisissä tunnelmissa ja päätyi toiseen maailmansotaan (1939-1945) ja Hitlerin kukistumiseen. Stalin jatkoi omaa hirmuvaltaansa, ja nk. kylmä sota jatkui pitkälle postmodernin kauden puolelle.

Tekniikkaa ja biologiaa

Sodan aikana kehittynyt tietotekniikka alkoi vähitellen vaikuttaa kaikkeen tutkimukseen. Molekyylibiologiasta kehittyi oma tieteenalansa DNA:n rakenteen selvitessä, ja uudet kenttäteoriat tekivät kvanttifysiikasta entistäkin tarkemman.


Alan Mathison Turing 1912 - 1954

John von Neumann 1903 - 1957

Jean-Paul Sartre 1905 - 1980 ja Simone de Beauvoir 1908 - 1986

Isidor Isaac Rabi 1898 - 1988 ja Edward Mills Purcell 1912 - 1997

Claude Gustave Lévi-Strauss 1908 - 2009

Claude Shannon 1916 - 2001 ja Norbert Wiener 1894 - 1964

Richard Feynman 1918 - 1998

Talcott Parsons 1902 - 1979

Robert K. Merton 1910 - 2003

 John Bardeen 1908 - 1991 ja Charles Townes 1915 -

Alfred Charles Kinsey 1894 - 1956

Willard van Orman Quine 1908 - 2000

Fred Hoyle 1915 - 2001

Henry Melson Stommel

Robert Burns Woodward 1917 - 1979

Francis Crick 1916 - 2004 ja James Watson 1928 -

Wilder Graves Penfield 1891 - 1976 ja Roger Wolcott Sperry 1913 - 1994

Abraham Maslow 1908 - 1970

Chen Ning Yang 1922 -

Herbert Feigl 1902 - 1988 ja Wilfrid Stalker Sellars 1912 - 1989

Georg Henrik von Wright 1916 - 2003

Herbert Marcuse 1898 - 1979

Herbert A. Simon 1916 - 2001 ja Kenneth J. Arrow 1921 -

Robert M. Solow 1924 -

Jacques Lucien Monod 1910 - 1976 ja Franēois Jacob 1920 -

Melvin Calvin 1911 - 1997 ja Peter Dennis Mitchell 1920 -

Noam Chomsky 1928 - 

Monroe Curtis Beardsley 1915 - 1985

Charles Percy Snow 1905 - 1980


Georges Simenon (1903-1989) kirjoitti vuosien 1930 ja 1972 välillä 84 komisario Jules Maigret'estä kertovaa romaania. Tove Jansson (1914-2001) aloitti Muumi-kirjojen julkaisun 1945. William Goldingin (1911-1993, kirjallisuuden Nobelin palkinto 1983) neanderilaisten ja nykyihmisten kohtaamisesta kertova The Inheritors ilmestyi 1955. 1950-luvulla amerikkalaista kulttuuria väritti beat-sukupolvi; esim. Jack Kerouacin Matkalla (1957).  J. R. R. Tolkienin (1892-1973) Taru sormusten herrasta ilmestyi 1954-1955. Sarjakuvan puolella Carl Barksin (1901-2000) Aku Ankka -tarinoiden huippukausi sijoitetaan tavallisesti vuosiin 1948-1955.

Aikakausi 1940-luvun puolivälistä 1960-luvun alkuun merkitsi elokuvan kultakauden jatkumista. Mm. John Ford (1894-1973), Alfred Hitchcock (1899-1980) ja Jasujiro Ozu (1903-1963) tekivät monet merkittävät työnsä tänä aikana. Nimeltä voisi mainita myös Kenji Mizoguchin (1898-1956) Ugetsu - kalpean kuun tarinoita (1953). Piirrettyjen mestariksi nousi Frederick Bean ("Tex") Avery (1908-1980). Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset olivat alkaneet Yhdysvalloissa 1939, ja 1940-luvun alussa verkostoa rakennettiin jo muuallakin. Vaikka seuraava vuosikymmen teki siitä jo merkittävän median etenkin Yhdysvalloissa, varsinaista valtaa se alkoi käyttää vasta 1960-luvulla.

Jazz-musiikki kehittyi mm. Charlie Parkerin (1920-1955), Dizzy Gillespien (1917-1993), John Coltranen (1926-1967), Dave Brubeckin (s. 1920) ja Miles Davisin (1926-1991) johdolla. Samoihin aikoihin syntyi myös rock'n'roll; esim. Elvis Presley (1935-1977).

Stalinin kuolema 1953 helpotti elämää Neuvostoliitossa mutta ei poistanut maailman kahtiajakoa. Kiina siirtyi kommunismiin 1949, ja Mao Zedong (1893-1976) aloitti v. 1957 nk. Suuren Hyppäyksen; 1958-1961 maassa kuoli lähes 40 miljoonaa ihmistä nälkään. Toisaalta liberaalien demokratioiden määrä oli noussut vuosisadan alun reilusta kymmenestä noin kolminkertaiseksi.