Alkuun Haminalaista ruokakulttuuria  
 
Nahkinen

Ensin nahkiset takitettiin eli puhdistettiin limasta eli takista. Sen jälkeen ne paistettiin uunissa hiilloksella. Paistetusta nahkisesta näkee onko se paistettu takittamatta: puhdistamaton paistuu kullanruskeaksi, puhdistettu hiillostuu mustaksi.

Leipä

”Rieska ei oo leipää, piika ihiminen, margariini voita eikä ruuna hevonen.”

Leipiä: hiivaleipä, jota kutsuttiin puolivahavaksi tai puoliäkäseksi, porkkanaleipä, perunalimppu, ohrarieska.

Kuivuneista leivänkannikoista tehtiin leipäjankkia.

Kahvi

Kahvinkorviketta tehtiin voikukan juurista, sikurista ja rukiinjyvistä. Vastikkeessa ei ollut yhtään kahvia, korvikkeessa jonkin verran. ”Nisukahvit” tarkoitti leikkisästi kahvia, joka tehtiin vehnänjyvistä. Sodan aikana kahvia salakuljetettiin Ruotsista.

Herakles–niminen laiva Amerikasta toi sodan jälkeen ensimmäisen kahvilastin Suomeen. Amerikasta tuotiin kahvia, sokeria, kuivattuja hedelmiä, kaakaota. Tanskasta tuli milkkiä, joka oli kerman kaltaista mutta paksumpaa ja makeaa. Sitä käytettiin leipomisessa ja kahvissa.

Vielä vuonna 1952 kortilla olivat kahvi, sokeri ja rasva.

Sokeri

Sokeri oli toppasokeria, jonka alaosa oli pehmeämpää kuin kuivempi yläosa. Yleensä topasta haluttiin pehmeää alaosaa.

Voi

Tarjousvoi oli 20 kg:n kimpale, josta langalla halkaistiin pienempiä paloja. Asiakkaat halusivat yleensä maistaa tuotetta ennen ostopäätöstä. Taloissa voi kirnuttiin 1 kg:n palloksi.

Huitu ~ piimä

Pottuvoi ~ perunamuusi

Marjat

Mustikat keitettiin mehuksi tai survokseksi. Jos purkin pintaan tuli hometta, se kuorittiin pois ja sanottiin: ”Tulee hyvä lauluääni.”

Muita käytettyjä marjoja: puolukka, hilla, karpalo, vadelma, variksenmarja, tuomenmarja, pihlajanmarja. Tyrniä ei käytetty.

Marjapöperö ~ marjoja ja ruisjauhoja sotkettiin

Huuppa ~ puolukkasurvos

Sienet

Sieniä ei käytetty, tapa yleistyi Karjalasta tai Petsamosta tulleiden evakkojen myötä.

Jälkiruokia ja makeisia

Marjapuuro, mustikka- ja viskuna(luumu)soppa, variksenmarjakiisseli.

Karamellit olivat harvinaisia ennen sotia, kaupasta sai lakritsipiippuja ja nekkuja. Nekkuja tehtiin myös kotona. Kaupassa irtokaramellit laitettiin ruutiin eli käärepaperista kääräistyyn tuuttiin. Jouluna syötiin sekahedelmäkeittoa.

Nahkismertoja Iijoella 2000

  ©Tari Koskela 2002