Eläinmuseon 50-vuotisjuhlanäyttely

Mammutin jäljillä – jääkausiaiheinen näyttely avataan torstaina 4.3.2010 Oulun yliopiston eläinmuseolla. Näyttelyssä on esillä mm. mammutin syöksyhammas, mammutin poskihammas, jättihirven sarvet sekä luolakarhun, karhun, luolaleijonan ja sapelihammaskissan kallot. Luolakarhun koko tekee vaikutuksen, kun vertaa sen luonnollisessa koossa olevaa siluettia konservaattori Atte Lahtelan täyttämään komeaan ruskeakarhuun. Lisäksi esillä on ihmisen kehityshistoriaan liittyen esi-ihmisten ja apinaihmisten kalloja.

Näyttelyjulisteissa kerrotaan mm. jääkauden eläimistä sekä jäätiköiden syntymisestä.

Näyttelyä täydentää espoolaisen taidemaalari Tom Björklundin upea kuvitus.

Näyttely on avoinna normaalin aukioloajan lisäksi (ma-pe klo 8-15.45) la 20.3. ja su 21.3. klo 11–15.

Näyttelyn esite (pdf).

Eläinmuseo ei ole enää auki sunnuntaisin 1.1. 2010 lähtien.

Yliopiston kasvihuoneet ja eläinmuseo ovat vuoden alusta lähtie auki vain arkisin. Yliopiston kiristynyt talous vaikuttaa suurelle yleisölle suunnattuihin palveluihin. Vuoden 2010 alusta lähtien kasvihuoneisiin ja eläinmuseon kokoelmiin pääsee tutustumaan vain arkipäivisin virka-aikaan klo 8-15.45. Kasvitieteellisen puutarhan ulkopuutarha on jatkossakin auki yleisölle myös viikonloppuisin. Kasvitieteellisen puutarhan ja eläinmuseon henkilökunta pahoittelee säästötoimia ja toivoo, että viikonlopun aukiolo voitaisiin jatkossa hoitaa yhteistyössä kaupungin kanssa. Oulun yliopiston eläinmuseo ja kasvitieteellinen puutarha ovat olleet varsin suosittuja viikonloppuvierailukohteita. Erityisesti lapsiperheet ovat ahkerasti käyneet tutustumassa tieteellisiin kasvi- ja eläinkokoelmiin. Pitkällä tähtäimellä on ehdottomasti yliopiston edun mukaista, että yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta pidetään kiinni. Myös kaupunki tarvitsee vetovoimaisia matkailukohteita, joten yhteistyölle olisi tilausta.

Aarne Hellemaa näyttely (27.2.2009)

Eläinmuseolle on pystytetty uusi vaihtuva näyttely, jonka aiheena on oululainen preparaattori Aarne Hellemaa. Esille on laitettu joitakin hänen täyttämiään eläimiä, Hellemaan keräämiä lehtileikekansioita ja lintuhavaintovihkoja, valokuvia ja kirjoituksia Hellemaasta.

Oululainen preparaattori Aarne Hellemaa (vuoteen 1928 Hellman, 30.7.1905 - 10.10.1962) oli aikansa tunnetuimpia eläintentäyttäjiä Suomessa. Hän täytti elämänsä aikana noin 22 000 eläintä. Hellemaa toimi Oulun Luonnontieteellisen museon ”hovihankkijana”, ja useita hänen töitään on yhä esillä Oulun yliopiston eläinmuseossa. Hellemaa oli myös tunnettu ornitologi. Ensimmäiset säännölliset merkinnät lintuhavainnoista hän teki jo koulupoikana, vuonna 1916. Näyttelyn ovat koonneet Tuula Pudas, Emmi Koivisto ja Petri Kärkkäinen sekä Aarne Hellemaan tytär Sirpa Supperi. Näyttely on esillä eläinmuseossa ainakin vuodenvaihteeseen saakka.

Suomen kaikki pöllölajit esittelyssä (22.1.2009)

Kaikki Suomessa esiintyvät pöllölajit esitellään Oulun yliopiston eläinmuseossa torstaina 22.1.2009 avattavassa näyttelyssä. Pöllölajeja pesii Suomessa kymmenen ja satunnaisesti tavataan kahden lajin yksilöitä. Pöllölajit ovat nähtävissä näyttelyssä täytettyinä. Lisäksi perustietoja eri pöllölajeista kerrotaan näyttelyjulisteissa ja esillä on pöllöjen munia ja oksennuspalloja. Näyttelyssä voi myös kuunnella pöllöjen ääniä tai testata omaa äänien tuntemustaan.

Näyttelyn ovat suunnitelleet ja toteuttaneet näyttelykonservaattori Atte Lahtela ja tutkimusteknikko Tuula Pudas. Näyttelyn rakenteiden tekoon ovat osallistuneet myös Jaakko Tauriainen, Paavo Pyhälä ja Riku Tornberg. Julisteiden valokuvat ovat kuvanneet Jari Peltomäki ja Markku Hukkanen.

Pöllönäyttely on avoinna eläinmuseon aukioloaikoina ma-pe klo 8–15.45 ja su klo 11–15 vuoden 2009 loppuun asti.

NALLET LÖYDETTIIN DIORAAMASTA! (7.7.2008)

Eläinmuseon suurpetonäyttelyn yhteydessä on ollut lapsille ja lapsenmielisille suunnattu kilpailu, jossa on voinut etsiä museon dioraamaan karanneita nalleja. Kilpailuun osallistui yli 1400 henkilöä, joista monet olivat löytäneet oikean määrän nalleja (15 kpl). Kaikkien vastanneiden kesken on 30.6. arvottu nalleaiheisia palkintoja. Palkinnot lähetetään voittajille postitse. Kiitokset osallistujille! Vaikka kilpailu on ratkennut, nallet piileskelevät dioraamassa vielä vuoden loppuun saakka. Onnetar suosi seuraavia:

• Ida Aho, Oulu
• Veera Anttila, Oulu
• Liina Daavitsainen, Kempele
• Eva-Lena Huhtala, Kokkola
• Fann-Lotta Karjalainen, Oulu
• Eerika Koskela, Oulu
• Jussi Ojala, Raahe
• Jere Pähtilä, Martinniemi
• Alina Räisänen, Oulu
• Tuukka Tolonen, Oulu

Suurpetonäyttely 28.3.2008

Neljä Suomen suurpetoa: karhun, suden, ilveksen ja ahman, esittelevä näyttely avataan perjantaina 28.3.2008. Näyttelyssä on nähtävissä suurpedot täytettyinä, niiden luurangot sekä turkkinäytteitä, jätöksiä ja jälkiä. Jokaisen suurpedon levinneisyydestä, ravinnosta ja lisääntymisestä tarjotaan perustietoa. Näyttelyn erikoisuus on täytetty istuva karhu, jonka syliin voi istahtaa. Näkemisen arvoiset eläimet on täyttänyt näyttelykonservaattori Atte Lahtela. Lisäksi esillä on karhututkimusta esitteleviä tieteellisiä julisteita.

Osa näyttelystä on suunnattu erityisesti lapsille. Turkkinäytteet ovat silitettäviä. Esillä on suurpetoaiheisia lasten- ja tietokirjoja sekä pehmonalleja. Osa nalleista on karannut museon pitkään dioraamaan lasten etsittäviksi.

 Suomen suurpedot -näyttely on avoinna vuoden 2008 loppuun saakka.

Trilobiitit Eläinmuseossa (20.10.2006)

Trilobiitit olivat  monimuotoinen ryhmä muinaisissa merissä eläneitä niveljalkaisia, jotka olivat paleotsooisen maailmankauden embleemejä. Niitä esiintyi yli 300 miljoonan vuoden ajan, ja ne kuolivat sukupuuttoon 252 miljoonaa vuotta sitten. Evolutiivisesti mielenkiintoiseksi trilobiitit tekee aikaansa nähden monimutkainen ruumiinrakenne sekä niiden lajiston monimuotoisuus. Trilobiittilajeja käytetäänkin geologisissa kerrostumien ajoitusvälineinä eli ns. avainfossiileina. Niiden fossiileja on löydetty ympäri maailmaa. Suomesta trilobiitteja löytyy ainoastaan Ahvenanmaalta, jossa on säilynyt oikean ikäisiä geologisia kerrostumia. 

Eläinmuseolla on näytteillä lähes 70 trilobiittiä eri puolelta maailmaa ja eri aikakausilta. Näyttelyn ovat koonneet Jani Oravisjärvi ja Markus Suuronen.

Kuvia näyttelyn trilobiiteista.

Näyttelyopas pdf-muodossa (tulosta kaksipuolisena ja niittaa yhteen keskeltä sivujen 8 ja yhdeksän väliltä).

Iin Krunnien luonnonsuojelualueen näyttely (26.4.2006)

Iin Krunnien luonnonsuojelualueesta kertova näyttely avataan Oulun yliopiston eläinmuseossa keskiviikkona 26.4.2006 klo 10.00. Näyttely koostuu Krunneilla otetuista valokuvista ja täytetyistä eläimistä.

Avajaistilaisuuteen osallistuivat muun muassa Elja Herva, joka on ottanut suurimman osan näyttelyn valokuvista, sekä pitkäaikaisen Krunnien alueen vartijan ja Maakrunni-säätiön puheenjohtajan leski Heljä Reinilä.

Krunnit ovat Sarven saariston ohella Suomen puoleisen pohjoisen Perämeren huomattavin ulkosaaristo. Mantereen läheisimmät saaret sijaitsevat 11 kilometrin ja kauimmaiset 21 kilometrin etäisyydellä Iin rannikosta. Maakrunni-säätiö, joka hankki saaret omistukseensa, perustettiin Oulussa jo vuonna 1936. Käytännössä saarten linnusto ja kasvillisuus ovat olleet rauhoitettuina seuraavasta vuodesta lähtien. Maanmittaustoimien hitaus sodan aikaisessa ja sodan jälkeisessä asutustila-Suomessa aiheutti sen, että virallisesti saaret rauhoitettiin vasta vuonna 1956.

Krunnien saaret ovat olleet vilkkaan luonnontieteellisen tutkimuksen kohteina jo 1920-luvulta lähtien, jolloin alueen linnustoa tutki maineikas Suomen ornitologian "grand old man" Einari Merikallio. Kasvisto- ja eläimistöselvityksiä on tehty saarilla 1940-luvulta lähtien.Aktiivisia Krunnien linnuston tutkijoita ovat olleet mm. Einari Merikallio, Veikko Salkio, Erkki Reinilä, Risto A. Väisänen, Erkki Pulliainen, Eero Helle ja Pekka Helle. Useita kasvistoselvityksiä on tehnyt Terttu Vartiainen. Krunneilta löytyy myös arkeologeja kiinnostavia muinaisjäännöksiä.

Näyttely on suljettu.

Kuvia näyttelyn avajaisista (kuvat Petri Kärkkäinen)

Hirvi muutti museoon (15.1.2006)

Eläinmuseon näyttelyn "suuri" puute saatiin viimein korjattua, kun  Siikajoella 6.10. 2005 kaadettu 2,5-vuotias hirvisonni muutti museosaliin. Konservaattori Atte Lahtelan täyttämä hirvi seisoo nyt kunniapaikalla keskellä museosalia.