Vesien laatu, miten vettä luokitellaan

Kuva 4: Papinjärvi on hyvä kalastastus- ja virkistyskäyttöön luokiteltu järvi. Sen vettä on käytetty myös kunnan johtovetenä vuoteen saakka.

Vuosien 1994-1997 vedenlaatutietojen perusteella 80% luokitellusta järvialasta ja 88% merialueesta on laadultaan erinomaista tai hyvää. Sen sijaan jokien laatu on heikompi kuin järvien, koska niitä kuormitetaan voimakkaammin. Erinomaisia ja hyvälaatuisia jokia oli 39%. Järvistä 67km², rannikkovesistä 17km² ja joista 290km² luokiteltiin huonoimpaan luokkaan.

• Veden happipitoisuus - rehevyys ja orgaanisen aineksen kuormitus
• Väri - humuksen määrä
• Näkösyvyys, sameus
• ravinnepitoisuus, klorofylli a:n määrä, levähaitat - rehevyystaso
• hygienian indikaattoribakteerit - ulosteperäinen saastuminen
• Myrkylliset aineet - riski vesistön käytölle ja vesiluonnolle

Vesialue on luonnontilainen, vesistö yleensä karu, kirkas tai lievästi humuspitoinen. Veden käyttöä rajoittavia leväesiintymiä ei todeta. Vesistö soveltuu erittäin hyvin kaikkiin käyttömahdollisuuksiin.

II Hyvä

Vesialue on lähes luonnontilainen, mutta lievästi rehevöitynyt tai selvästi humuspitoinen. Paikallisesti rajoittuneita leväesiintymiä voi esiintyä satunnaisesti. Vesistä soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin.

III Tyydyttävä

Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan lievästi rehevöittämää tai vedenlaatu on muuten muuttunut. Tähän luokkaan kuuluvat myös luonnoltaan huomattavan rehevät tai erittäin humuspitoiset vedet. Levähaittoja voi esiintyä toistuvasti ja haitallisten aineiden pitoisuudert vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä voivat olla hieman luonnontilaisista arvoista kohonneet. Vesistö soveltuu yleensä tyydyttävästi useimpiin käyttömahdollisuuksiin

Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan voimakkaasti rehevöittämä tai vedenlaatu on muuten muuttunut. levähaitat ovat yleisiä ja saattavat rajoittaa veden käyttöä pitkiä ajanjaksoja. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä voivat olla selvästi luonnontilaisia arvoja korkeampia. Litorina-savimaiden vesistöissä pH-arvot voivat olla hetkellisesti hyvin alhaisia ja happamuudesta johtuvia kalakuolemia saattaa ajoittain esiintyä. Vesistö soveltuu yleensä vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset.

V   Huono

Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan pilaama. levähaitat ovat erittäin yleisiä ja runsaita estäen vesistön käytön usein pitkäksikin aikaa. Rehevyydestä johtuen myös happitilanne voi olla heikko. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, sedimentissä tai eliöstössä voivat olla tasolla, josta aiheutuu selvä riski vesistön käytölle tai vesiluonnolle. Litorina- savimaiden vesistöissä pH-arvot voivat olla hyvin alhaisia pitkiä ajanjaksoja, jolloin happamuudesta johtuvia kalakuolemia esiintyy toistuvasti. Vesistön käyttöä rajoittaa pysyvästi tai ajoittain jokin edellä mainituista tekijöistä.

Haitalliset aineet luokituksessa

Luokituksessa otettiin vuosina1994-1997 tehdyssä tutkimuksessa huomioon luonnontilaisesta tausta-arvosta selvästi kohonneet raskasmetallien, orgaanisten klooriyhdisteiden ym. haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa, pohjaeläimissä, kaloissa jne. kohonneet pitoisuudet alensivat vesialueen välttävään tai huonoon luokkaan muutamalla paikalla. Tietoja haitallisten aineiden esiintymisestä ja merkityksestä on vielä vähän.