OPETUSFILOSOFIA (TEACHING PHILOSOPHY)

Opetussuunnitelman, opetuksen ja oppimisen arviointi ja kehitt�minen (Supporting studying and learning)

PORTFOLIO (PORTFOLIO)
HENKIL�TIEDOT (PERSONAL DATA)
SIS�LL�LLINEN ASIANTUNTIJUUS (CONTENT EXPERTISE)
Tutkinnot (Qualifications)
Muu koulutus (Other education)
Opetuskokemus (Educational expertise)
PEDAGOGINEN ASIANTUNTIJUUS (PEDAGOGICAL EXPERTISE)
Pedagoginen koulutus (Pedagogical education)
Opetuksen kehitt�miseen liittyv�t julkaisut (Educational publications)
Muut julkaisut (Other publications)
OPETUSFILOSOFIA (TEACHING PHILOSOPHY)
Opiskelun ja oppimisen tukeminen (Supporting studying and learning) 
Opetusmenetelm�t ja ty�tavat (Teaching methods)
Arviointi ja kehitt�minen (Evaluation and development)
KOTIMAINEN JA KANSAINV�LINEN TOIMINTA (NATIONAL AND INTERNATIONAL ACTION) 
Kotimaiset ja EU-projektit (National and EU projects)
 Intensiivikurssit (Intensive courses)
Opettajanvaihto (Teaching exchange)
YHTEENVETO  PALAUTTEESTA (FEEDBACK)
Opiskelijapalaute (From students)
Kolleegapalaute (From colleagues)
KEHITTYMISTAVOITTEET (DEVELOPMENTAL GOALS)
LUOTTAMUSTEHT�V�T (CONFIDENTIAL POSTS) 
Kotimaiset (National)
Ulkomaiset (International)
Opetukseni pedagogisena teoriataustana on konstruktivistinen oppimisteoria ja menetelm�llisen� punaisena lankana toiminnallinen opetus. Opetussuunnitelman ja opetus-opiskelu-oppimisprosessin sek� tuotosten arviointi sidotaan elimelliseksi osaksi kurssia. Tyypilt��n arviointi on osittain kvalitatiivista, osittain kvantitatiivista. Keskeinen merkitys oppijoiden oppimisessa on itsearvioinnilla. Oppijat pit�v�t opetus-opiskelu-oppimisp�iv�kirjaa sek� kommentoivat toistensa tuotoksia Optimassa. Kurssin kehitt�miselle taas on suuri apu kirjallisista kurssia koskevista arvioinneista, joita oppijat antavat erilaisilla arviointikaavakkeilla. 

Opiskelua, opetusta ja oppimista arvioidaan kvalitatiivisesti prosessiarviointina. Arviointi on luonteeltaan formatiivista ja tuloksia tarkastellaan laadullisesti. Arvioinnin teht�v� on tuoda esille kurssin toteuttamisessa k�ytetty toimintatapa: milloin ja millaisia taitekohtia on ollut, kuinka ongelmatilanteita on ratkaistu ja millaisia innovaatioita on tehty. Arviointi perustuu osallistujien itsearviointiin ja oppimiskokemusten peilaamiseen. (Vrt. Sepp�nen-J�rvel�, 2004, 19-24.)

Reflektio on keskeinen elementti prosessiarvioinnissa (Sch�n, 1987). Oppijan toiminnan tukeminen on taas keskeinen osa koulutuksen laatuj�rjestelm�� (Karjalainen 2005, 14). Oppimisen tukemiseksi ja kurssin kehitt�miseksi k�ytet��n opinto/oppimisp�iv�kirjoja, joissa oppijat peilaavat hankkimiaan tietoja ja kokemuksia sek� pohtivat niihin liittyvi� tunteitaan ja havaintojaan. Tietoisuuden keh� (Kuvio 1) on toimiva v�line tuomaan esille n�it� ulottuvuuksia (Sepp�nen-J�rvel�, 2004, 44; vrt. Jeronen & Kaikkonen, 2001, 35-39.)

keha

 
Kuvio 1. Tietoisuuden keh� (Alasilta-Hagmann Sepp�nen-J�rvel�n 2004, 45 mukaan; Jeronen & Kaikkonen 2001, 35–39)

Opinto/oppimisp�iv�kirjassaan opiskelija voi pohtia havaintojaan, ajatuksiaan, tunteitaan, oppimishalukkuuttaan sek� opiskeluaan ja oppimistaan koskevia tekojaan esimerkiksi seuraavista n�k�kulmista:

- kehittymishalu
- kiinnostuneisuus ja innostuneisuus
- avoimuus uusille ajatuksille
- el�mykset, kokemukset ja niihin liittyneet tunteet ja tuntemukset
- tiedon hankinta-, arviointi- ja arvottamistaito
- k�sitteiden ymm�rt�minen ja k�ytt�taito
- ilmi�iden, suhteiden ja merkitysten ymm�rt�minen
- esiintymis- ja esitt�mistaito
- luovuus, pitk�j�nteisyys ja keskittymiskykyisyys
- itseohjautuvuus ja omaehtoisuus
- arviointitaito ja sen kehittyminen

Opinto/oppimisp�iv�kirjan opiskelija tuottaa paperiversiona kurssin lopussa. (Karjalainen 2005, 14.)

Koska kurssilla pyrit��n omaksumaan kehitt�v�n arvioinnin periaatteita, k�ytet��n my�s kehitt�v�lle arvioinnille tyypillisi� toimintamuotoja ja -tapoja, joita ovat opinto/oppimisp�iv�kirjan lis�ksi esimerkiksi k�yt�nn�n toimintaan liittyv�t auttavat, kannustavat ja rohkaisevat keskustelut kahden kesken, pienryhmiss� ja koko ryhm�n kanssa (vrt. Goodchild, 1999, 152). Kurssin aikana ja lopussa opiskelijat k�yv�t vertaiskeskusteluja Optimassa. Tarkoituksena on, ett� he pohtivat yhdess� tieto- ja taito-osaamistaan tavoitel�ht�isesti. Keskusteluissa k�sitell��n opiskeltujen tietopuolisten asioiden ja ilmi�iden lis�ksi my�s esimerkiksi koulussa, kotona ja opiskelu-/ty�paikalla ilmenneit� ryhm�ytymiseen ja ryhm�n toimintaan ja ymp�rist�suhteeseen liittyvi� tieto-, taito-, asenne- ja toimintakysymyksi�. Keskusteluja toteutetaan my�s opiskelijoiden keskin�isen� vertaisarviointina, yhteisarviointeina ja opettajan kannustavaan ja ohjaavaan sek� hoksauttavaan palautteeseen pyrkivin� kannanottoina. (vrt. Jeronen, 1998.)

N�in saadaan laaja-alaista ja syv�llist�kin tietoa oppijoiden oppimistuloksista ja kurssin j�lkeisest� osaamisesta (Karjalainen, 2005, 15). 

Kest�v�n kehityksen edist�minen on keskeinen p��m��r� biologian ja maantieteen opetuksessa kaikilla koulutustasoilla.  Monipuolisten arviointik�yt�nteiden kautta luodaan my�s sosiaalista todellisuutta (Dahler-Larsen Karjalaisen (2005, 19) mukaan). Siten mahdollistuu pitk�ll� t�ht�imell� yksil�n ja yhteis�n sitoutuminen viihtyis�n ja terveellisen ymp�rist�n yhteistoiminnalliseen kehitt�miseen.






L�hteet (References)

Goodchild, C. 1999. Policy for Environmental Education, Newtown Infant School. In: Palmer, J. A. Environmental Education in the 21st Century. Theory, Practice, Progress and Promise. New York: Routledge.
Jeronen, E. 1998. Considerations about Assessment in Interactive Learning. Presentation in the meeting "European System for Particle- and Astrophysics Cyber Education" in Vienna 9th - 11th of October 1998.
Jeronen, E. & Kaikkonen, M. 2001. Ymp�rist�tietoisuus - n�k�kulmia eri tieteenaloilta. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita ja katsauksia. 3/2001. Oulun yliopistopaino.
Karjalainen, A. 2005. Koulutuksen laatuj�rjestelm�n perusteet. Oulun yliopisto. Opetuksen kehitt�misyksikk�. Artikkelijulkaisu 29.8.2005.    
Sepp�nen-J�rvel�, R. 2004. Prosessiarviointi kehitt�misprojektissa. Opas k�yt�nt�ihin. Stakes, FinSoc Arviointiraportteja 4/2004. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitt�miskeskus.
Sch�n, D.1987. Educating the reflective practitioner: Towards a new design for teaching and learning in the professions. San Fransisco: Jossey-Bass Publishers.