Pertti Huovinen

1. YMPÄRISTÖKASVATUKSEN TAVOITTEET 

Peruskoulun ala-asteen valtakunnalliset opetustavoitteet on opetushallitus määritellyt Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa 1994.Ympäristökasvatukseen liittyviä tavoitteita on YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIEDON tavoitteissa sekä omana aihekokonaisuutena olevassa YMPÄRISTÖKASVATUS-osassa. Ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteissa sanotaan:"Oppilas oppii havaitsemaan ja seuraamaan ihmisen aiheuttamia muutoksia sekä luonnossa että rakennetussa ympäristössä ja etsimään ongelmien ratkaisukeinoja ja vaikuttamisen mahdollisuuksia." Ympäristökasvatus-aihekokonaisuudessa keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu luonnon moninaisuuden vaaliminen ja kestävän kehityksen edistäminen.Opetuksessa tulisi korostaa oppilaan omien kokemusten merkitystä. Opiskelun tulisi auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuuden luonnonvaroista ja luonnon uusiutumiskyvystä sekä ympäristön tilasta. Opiskelun pitäisi herättää tahtoa toimia vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Tärkeää on oppia havaitsemaan tuotanto-, kulutus- ja toimintatapoihin liittyviä epäkohtia ja eturistiriitoja. Myös koulun omien käytäntöjen tulisi tukea oppilaan kehitystä ekologiseen elämäntapaan. 

Ympäristökasvatusta voidaan määritellä hyvinkin monin tavoin. Suomen Unesco-toimikunta on määritellyt sen sauraavasti: "Ympäristökasvatus on kasvatukselliseenajatteluun perustuvaa ympäristöasenteiden, -tietojen,-taitojen ja -valmiuksienvälittämistä niin, että oppijan ympäristötietoisuus vahvistuu." (Suomen Unesco-toimikunta, 1992) Toimikunta näkee ympäristökasvatuksen tehtäviksi seuraavaa: "Ympäristökasvatuksen tehtävän on antaa kokonaiskuva ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksesta, ihmisen riippuvuudesta elinympäristöstään sekä hänen vastuustaan ympäristön muuttajana." Vielä on muistettava, että ympäristökasvatus koskee paitsi luontoa, myös rakennettua ympäristöä. 

2. OPETUSMENETELMISTÄ 

Koulussa annettavan ympäristökasvatuksen/opetuksen olisi oltava mahdollisimman suuressa määrin lähellä käytäntöä ja tapahduttava luokan ulkopuolella. Eli John Deweyn periaate "Learning by doing", tekemällä oppiminen. Periaate on niin sanottua kokemuksellista oppimista. Tällöin oppiminen on nähtävä ennen kaikkea prosessina, jossa itse oppimisen tapahtuma on tärkeä. Monien pedagogisten oppaitten lisäksi mainitsen hyvinä käytännöllisinä oppaina MARKKU KÄPYLÄN ja RIITTA WAHLSTRÖMIN toimittamat YMPÄRISTÖKASVATUKSEN MENETELMÄOPPAAT, joissa on runsaasti niin teoreettista kuin käytännöllistäkin pedagogiikkaa ympäristökasvatuksesta. 

3. TEHTÄVIÄ 

I. TEHTÄVIÄ LUONNOSSA 

Ympäristökasvatuksen luokan ulkopuolisissa tehtävissä on hyödyllistä käyttää ryhmiä. Eräällä 10-opettajaisella ala-asteella (n.240 oppilasta) on toteutettu yhteisökasvatusta muun muassa ympäristökasvatuksessa. Koulun oppilaat on jaettu keskimäärin kuuden hengen ryhmiin, joissa on jäsen jokaiselta luokka-asteelta. Ryhmän 6.-luokkalainen toimii vastuullisena ryhmänjohtajana huolehtien eri toimintojen aikana alempiluokkalaisista. Viidesluokkalainen toimii "apulaisjohtajana" ja ylipäänsä isommat auttavat pienempiä. Näitä toimintaryhmiä on käytetty kyseisellä koululla erilaisiin tapahtumiin ja kokemukset ovat osoittaneet, että ne tuovat vastuuta isommille oppilaille ja toisaalta pienemmät oppivat luottamaan isompiin eivätkä pelkää heitä. Koululla on vuosittain järjestetty toimintapäiviä, joissa usein on ollut ympäristökasvatukselliset tavoitteet tehtävineen. 

Eräs tapa toteuttaa toimintapäivä, on kierrättää ryhmillä luontoon tehty reitti, jonka varrella on tehtäviä. Reitti on syytä merkitä huolellisesti maastoon esimerkiksi suunnistajien käyttämällä lippusiimalla, joka ei vahingoita luontoa, ja jota on helppo seurata eksymättä. Tärkeää on, että oppilailla on metsään ja säähän soveltuva vaatetus ja kengät, jotta tapahtumasta ei sen takia jäisi ikävää muistoa. Reitin on oltava myös turvallinen. Jotta ei tulisi turhaan pitkiä odotuksia, on lähdöt syytä porrastaa ja odotteluajaksi järjestää mielekästä tekemistä. Kiertäminen nopeutuu, jos joka toinen ryhmä lähetetään kiertämään "vastapäivään" reittiä. Ryhmien välillä on syytä olla sen verran aikaa, että ne eivät saavuta edellä lähteneitä.Tätä asiaa on syytä korostaa ennakolta. Kokemukset kyseiseltä koululta ovat osoittaneet sen, että lapset käyttäytyvät tällaisissa ryhmissä rauhallisemmin kuin samanluokkalaiset keskenään. Tehtäväreitin kiertämisen jälkeen voidaan yhdessä vaikkapa paistaa makkaraa nuotiolla. 

Seuraavassa esimerkkejä tehtävistä: 

A. JÄTÖKSET JA JÄLJET 

1. Käpykasa polun varrella. Miten se on syntynyt? Mikä sen on tehnyt? Voi käyttää tikan tai oravan jättämiä syöntijälkiä. 

2. Talvella voi kiertää suksilla ladun ja tunnistaa sen varrelta eläinten jälkiä. Helpoimmin löytyy yleensä oravan ja jäniksen jälkiä, mutta joillakin seuduilla saattaa olle esimerkiksi kelkkareittejä kohtuullisen matkan päässä ja siellä löytää muitakin jälkiä, kuten kärpän, hirven ja riistalintujen. 

3. Jänisten tai hirvien kalvamia puunrunkoja voi tunnistuttaa. 

B. TUNNISTAMISTEHTÄVIÄ 

1. Yrittää tunnistaa kahden rastin välillä tietty määrä kasveja, esim. kymmenen. 

2. Voi tunnistuttaa myös tietyssä paikassa olevat kasvit, esim. jäkäliä,sammaleita, varpuja jne. 

3. Suon laidalla: pohtikaa, mitä marjoja voisitte kesän ja syksyn aikana poimia edessä olevalta suolta ja sen reunalta. 

4. Mitä eläimiä olisi mahdollista nähdä paikalla, jolla ollaan, jos jäisi vuorokaudeksi piiloon tarkkailemaan. 

C. IHMINEN JA LUONTO 

1. Millä tavalla ihminen on muovannut maisemaa reitin varrella. (pellot, rakennukset, tiet, metsänhoito, roskat jne.) 

2. Metsänhoito: Mitä metsänhoidollisia toimia tietyllä välillä on tehty? - avohakkuu - harvennushakkuu - "risusavotta" - auraus - kuivausojitus - metsänistutus/kylvö 

3. Vanhoja tervahautoja löytyy ainakin sellaisilta paikkakunnilta, joissa on joki tai muu vesireitti. Tehtävä haudan reunalla: miten arvelette edessänne olevan kuopan/painauman syntyneen? Myös muiden sopivien kuoppien alkuperää voi arvauttaa 

4. Roskat ja muu ylimääräinen:- jokainen ryhmä tuo metsästä pois yhden tai riippuen paikasta useamman roskan. - luetteloidaan reitin varrella nähdyt roskat ja tehdään yhteenveto "roskatyypeistä". Ne voidaan kerätä toisella kerralla. - viedään etukäteen reitin varrelle sinne kuulumattomia esineitä ja tehtävänä on havainnoida ylimääräiset esineet tai asiat matkan varrelta. 

5. Luonnon muodot, värit, taide. 

- etsikää ( vihreä ja soikea, harmaa ja pyöreä, ruskea ja rosoinen, punainen ja pyöreä jne.) - tehkää edessä olevasta materiaalista (risuja, oksia, kiviä sammalta ym. mitä metsässä saataa olla) taideteos ja antakaa sille nimi. - tunnistaminen: sidotaan silmät joltakin ryhmän jäseneltä. Annetaan hänen tunnistaa sokkona erilaisia luonnosta löytyneitä kappaleita. Yritettävä myös arvoida minkä värinen esine on. 

6. Vuodenajat 

- mitä parhaillaan olevan vuodenajan tunnusmerkkejä havaitsette reitin varrella. (talvella muutakin kuin lumi) - minkä eliön (nisäkäs, lintu, hyönteinen) voisitte nähdä paikalla, jolla olette kesällä, syksyllä, talvella, keväällä. 

7. Arvioinnit 

- kuinka pitkä matka on johonkin etäämpänä näkyvän puuhun tms. - montako käpyä on(läpinäkyvässä) pussissa, purkissa tai muussa astiassa. - paljonko on paikan lämpötila - paljonko vettä on jossakin astiassa (dl, l,) - isommille oppilaille, paljonko on edessä olevan pellon (suon, aukean) pinta-ala 

8. Luovuus 

- "Olette eläinperhe (saatte itse päättää, mikä eläin). Esittäkää sitä perhettä rastihenkilöstölle, joka arvaa eläimen. Toinen vaihtoehto: sovitaan perhe metsässä, harjoitellaan, ja retken lopuksi nuotiolla esitetään toisille tai seuraavana päivänä koululla. - keksikää reitin aikana runon, kertomuksen tai pikku näytelmän aihe - saatte tehdä muistiinpanoja. Kirjoitetaan/harjoitellaan seuraavana päivänä koululla valmiiksi. Esitetään näytteitä muille. Miksipä ei voisi piirtääkin. - olette eläimiä (keksikää itse mitä), tehkää sen eläimen tekemäksi luonnollinen taideteos. Ryhmät voivat arvata toistensa teoksia, minkä eläimen tekemiä ne ovat. - kunnianosoitus puulle, kivelle, tms.: valitkaa jokin puu, kivi,yms, jonka kunniaksi teette taideteoksen, runon tai muun tuotoksen. - ryhmän tunnus: löytäkää maastosta jokin ryhmällenne sopiva tunnus, (puinen, kivinen ym. luonnonmateriaali) keksikää sille nimi ja perustelkaa, miksi valitsitte sen. Tämän voi tehdä myös yksilötehtävänä. - puun (kiven) tarina: valitkaa reitin varrelta joku vanha puu, kivi tai luontoon kuuluva asia ja antakaa sen kertoa, mitä se on elämänsä aikana nähnyt ja kokenut (tai 100 vuotta, 500 v., 1000 v. sitten jne.) Tarinan voi kirjoittaa ja kertoa jälkeenkin päin. 

D. LUONNONMUUTOKSET 

Miten luonto on "muokannut" reitin varrella olevaa maisemaa. (kaatuneita puita, lahonneita puita yms. 

II. TEHTÄVIÄ TAAJAMASSA 

Silloin, kun oppilaat lähtevät tekemään tehtäviä taajama-alueelle, on oltava erityisen varovainen ja tunnettava tutkittavien paikkojen turvallisuus liikenteen tai muiden vaarojen suhteen. Aivan alaluokkalaisia ei saa lähettää ilman opettajan valvontaa sellaisille paikoille, missä joutuu mahdollisesti menemään teille tai muuten vaarallisille paikoille. 

A. ROSKAT 

1. Roskakartoitus. 

Ryhmille annetaan joku alue (paikoitusalue, kaupan tms. piha jne.) ja tehtäväksi laskea, kuinka monta mitäkin roskaa kyseillä alueella on. Lisäkysymys: ketkähän mitäkin roskia ovat voineet jättää. 

2. Koulumatka 

Millaisia roskia koulumatkasi varrella on? 

3. Roskat pois-kampanja. Mennään syksyin keväin ja puhdistetaan koulun läheltä roskat pois. Voi toimia esimerkkinä vanhemmille ihmisille. 

B. ÄÄNET / MELU 

1. Kuljetaan tietty reitti, vaikka koulumatka jalan. Kuunnellaan ja merkitään ylös, missä paikoissa oli erikoisen kovaa tai jopa häritsevää melua. Missä oli erityisen hiljaista? 

2. Luonnolliset äänet ja "luonnottomat". Mennään taajaman laidalle ja kuunnellan, mitä ääniä kuuluu. Mitkä ovat "luonnollisia" (linnut, puiden humina, tuuli jne.) mitä luonnottomia. 

3. Turhat äänet. Kartoitetaan eri paikoissa, mitkä äänet ovat turhia ja miten niitä ei syntyisi. 

4. Äänikartoitus tietyssä ajassa. Kuunnellaan hiljaa esim. 1-5 minuuttia. Mitä eri ääniä kuului. 

C. RAKENNUKSET 

1. Rumat ja kauniit rakennukset. 

Kuljetaan ryhmissä reitti ja arvioidaan sen varrelta rumia ja kauniita rakennuksia. Kenenkään kotia ei luonnollisesti saa leimata rumaksi. 

2. Uudet ja vanhat rakennukset. 

Vertaillaan uusia ja vanhoja rakennuksia ja niiden onnistuneisuutta. 

3. Sopivat ja sopimattomat rakennukset. 

Kuljetaan reitti ja arvioidaan, mitkä rakennukset sopivat mihinkin ja mitkä eivät sovi johonkin ympäristöön. 

4. Vanhat kuvat 

Tutkitaan kotiseudun vanhoja valokuvia tai mahdollisesti filmimateriaalia ja verrataan tämän päivän tilanteeseen. Pohditaan, mitä hyvää ja mitä huonoa muutosta on tapahtunut. 

D. YMPÄRISTÖN TURVALLISUUS 

Pohditaan, mitkä alueet koulupiirin alueella ovat lasten kannalta turvallisia ja mitkä eivät. Huomioidaan liikenne ja muut tekijät. Miten turvallisuutta voitaisiin parantaa.