Fennoskandian kasvilajisto on varsin niukka ja tähän on syynä jääkausi, joka tuhosi alueelle jo syntynyttä eliöstöä. Jääkauden jälkeen lajisto ei palautunut ennalleen, vaan jäi paljon vaatimattomammalle tasolle verrattuna jääkautta edeltäneeseen ajanjaksoon. Suomen nykyinen kasvisto ja eläimistö on vaeltanut tänne viimeisen jääkauden jälkeen ja yhä edelleenkin tätä vaellusta on havaittavissa. 

Suomi kuuluu boreaaliseen alueeseen eli pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Lämpötilallisesti se vastaa viileää vyöhykettä, jossa lämpötila ainakin yhtenä, mutta enintään kolmena kesäkuukautena ylittää kymmenen astetta. Boreaalinen vyöhyke voidaan jakaa kolmeen erilliseen alavyöhykkeeseen: etelä-, keski-, ja pohjois-boreaaliseen. Etelä-boreaaliseen vyöhykkeeseen kuuluu eteläinen Suomi, keski-boreaaliseen Pohjanmaan-Kainuun alue ja pohjoisboreaaliseen pohjoinen Suomi. 

Suomen maa-alasta metsiä on noin 70% eli suurempi kuin missään muualla Euroopassa. Myös soiden osuus pinta-alasta on huomattava, noin 30%. Viileän ilmastovyöhykkeen alueet soistuvat helposti, koska täällä haihtuminen on vähäistä verrattuna sateiden määrään. Suomen tasainen korkokuva edistää myös soistumista. Pohjois-Suomi on huomattavasti soisempaa kuin eteläinen Suomi. Etelä-Suomen metsätön alue koostuu enimmäkseen viljelyksistä, mutta voidaan siltikin sanoa, että luonnonkasvillisuus on hallitsevassa asemassa sielläkin. 

Suomen kasvistoon verraten vähälajinen ja tämä johtuu Suomen ilmastosta. Norjassa meri-ilmasto luo suotuisemmat olosuhteet lajiston leviämiselle pohjoisemmaksi kuin Suomen ilmasto. Suomessa vallitsee väli-ilmasto, missä on vaikutteita sekä meri- että mannerilmastosta. Suomen kasvistossa voidaan erottaa idästä tulleet havumetsävyöhykkeen lajisto, etelästä ja lännestä saapunut keskieurooppalainen lehtometsävyöhykkeen lajisto sekä pohjoisten tunturiseutujen arktis-alpiininen lajisto. Keskieurooppalaisen lajiston leviäminen Suomeen rajoittuu maan eteläosiin. Suomen vakinaista putkilokasvisto käsittää noin 1200 lajia. Sammalia tunnetaan lähes 800 lajia, jäkäliä yli 1000, sieniä tuhansia sekä leviä noin 2000 lajia. Voit myös testailla omaa kasvilajituntemustasi. 

Suomessa on myös uhanalaisiakasvilajeja. Uhanalaisena pidetään lajia, joka on häviämässä tietyltä alueelta ihmisen välittömän tai välillisen toiminnan seurauksena. Eniten näitä kasveja on maamme eteläosissa. Seuraavilla sivuilla on esittelyt parista maamme uhanalaisesta kasvista.