Maassamuutto

Suomen alueella maassamuuttaa vuosittain yli 700 000 henkeä. Näistä kaksi kolmasosaa muuttaa oman kuntansa sisällä. Pääosa muuttomatkoista on varsin lyhyitä. Maassamuutto ei vaikuta koko maan väest"nkehitykseen, vaan sen seuraukset ovat havaittavissa alueellisen väest"nkasvun muutoksina. 

Muuttopäät"ksen takana voi olla monia syitä. Yleensä asuinpaikan vaihdolla tavoitellaan parempaa toimeentuloa ja elämän laatua. Palkkaan liittyvää asuin- ja ty"paikan vaihtoa kutsutaan tavoitemuutoksi. Vähemmän valinnanvaraa on pitkäaikaisty"tt"mällä, joka siirtyy toiselle paikkakunnalle ty"paikan vuoksi. Hänen muuttonsa on luonteeltaan pakkomuuttoa. 

Maatalousvaltaisen yhteiskunnan aikana väest"nkasvun seurauksena asutus tihenee ja samalla levittäytyy ydinalueilta reuna- alueille. Suomessa tämä liike suuntautui 1940-1950 luvuilla itään ja pohjoiseen. Täll"in perustettiin vielä asutustiloja. Osa näille tiloille muuttaneista oli sotien aikana menetettyjen alueiden siirtoväkeä. Itärajan taakse jääneiltä luovutetuilta alueilta joutui lähtemään yli 420 000 henkeä eli 11 % maan silloisesta väkiluvusta. Siirtoväen asuttaminen sotien jälkeen on ollut maamme suurin sisäinen muuttotapahtuma. 

Toinen suuria muuttovirtoja aikaansaanut tekijä on ollut sotien jälkeinen ja varsinkin 1960-luvulla vahvistunut elinkeinorakenteen muutos. Suomen nopea teollistuminen sekä maa- ja metsätalouden koneellistuminen sai aikaan maaseudun muuttoliikkeeseen ty"nt"voimaa (ty"tt"myys) ja kaupunkeja kohtaan vetovoimaa (ty"voiman kysyntä). Siellä missä läht"muutto on ollut vilkasta, väest"nkasvu hidastuu tai väkiluku alkaa laskea. Muuttajat ovat yleensä nuoria ja tämän vuoksi vanhusten ja eläkeläisten osuus selvissä muuttotappiokunnissa nousee korkeaksi. Muuttotappiokuntien verotulojen väheneminen pakottaa supistamaan kunnan palveluja ja lisäksi esim. kouluja joudutaan sulkemaan oppilaspulan vuoksi. Runsaan tulomuuton alueilla väest"nkasvu nopeutuu. Tulomuuttoalueilla on tavallista enemmän lapsiperheitä ja seurauksena onkin mm. asuntopula ja päivähoitopaikkojen niukkuus, lisäksi uuteen ympärist""n muuttaminen aiheuttaa usein sopeutumisongelmia sekä lapsille että aikuisille. Maassamuuttoa on Suomessa my"s kuntien reuna- alueilta keskustaajamiin, monet tilat autioituvat, kun muuttaneiden tilalle ei tule ketään. 

Viime aikoina maassamuuttoliike Suomessa on kohdistunut selvimmin ns. kasvukeskuksiin ja niiden lähiympärist""n. Muuttajat tulevat yleensä maalta ja osa my"s hitaamman kasvun kaupungeista. Suurimpina kasvukeskuksina ovat Helsingin seutu ja Uusimaa, Tampereen seutu ja Oulun alue. Syynä tähän kehitykseen on lähinnä ty"paikkojen tarjonnan nopea kasvu juuri kasvukeskusten alueella. Maaseudun autioituminen ja maaseudun palvelujen turvaaminen sekä hyvinvoinnin jakautuminen alueellisesti ovat kasvaneet ongelmiksi, joiden ratkaisuun tarvitaan aluepoliittisia toimia. Toisaalta kasvukeskusten alueella on kasvukipuja, kuten asuntopula jonka ratkaisussa tarvitaan my"s erityistoimia. Tulevaisuudessa voi olettaa muuttotappioalueilta muuton ja kasvukeskusten kasvun jatkuvan ellei ty"paikkojen jakautumisessa alueellisesti tapahdu muutoksia.