Tommi Sulkala

Tosin kuin voisi luulla, pelkästään ympäristökysymyksiin keskittyviä täysin ajantasaisia yleisesityksiä kehitysyhteistyöstä ei ole helppo löytää. Asiaan lienee useita syitä. Vaikka kaikki ympäristöön liittyvä on aikamme kuuma puheenaihe, kehitysyhteistyö sinällään ei ole houkutteleva teema lamanjälkeisessä leikkauksien Suomessa. Kansainvälisessä politiikassa taas uusliberalismin innoittama globaali kilpailun ja kaupan vapauttaminen ovat muodikkaampia keskustelunaiheita kuin 80-lukulainen yhteisvastuu ja kehityspolitiikka. We are the World ei ole enää pitkään aikaan komeillut listaykkösenä.

Toisaalta sekä ympäristökysymys että kehitysyhteistyö ovat äärimmäisen moniaineksisia ilmiökenttiä, joiden parissa puuhastelee lukematon joukko erilaisia ja -tasoisia toimijoita kansainvälisistä organisaatioista ruohonjuuritason painostusryhmiin. Näitä toimijoita, samoin kuin mielipiteitä ja toimintatapoja, on niin paljon, että ympäristöön liittyvä kehitysyhteistyö muistuttaa pikemminkin huonosti harjoitelleen punkjazz-bändin anarkistista kaaosta kuin sinfoniaorkesteria, jossa jokainen soittaa oman osuutensa ennalta laaditun ja yhteisesti hyväksytyn partituurin mukaan. 

Hieman liioitellen voisi sanoa, että ympäristökysymyksen ratkaisu ja kehitystyö sulkevat laajassa merkityksessään sisäänsä kaiken nykyisen ihmiskunnan historiallisesti ja maailmanlaajuisesti merkityksellisen myönteisen toiminnan. Pyrin näillä sivuilla valaisemaan pientä sirua tästä suunnattomasta kokonaisuudesta, ympäristöön liittyvän kehitysyhteistyön keskeisimpiä ongelma-alueita ja erityisesti suomalaista ympäristökehitysyhteistyötä maailmalla.