Mannerjäätiköitä on ollut maapallolla maailman sivu. Merenpohjan sedimenttien happi-isotooppisuhteita tutkimalla on saatu selville, että jääkausia esiintyy säännöllisesti. Ilmasto on muuttunut aikojen saatossa jaksollisesti kylmästä lämpimään. Tähän on olemassa useita syitä, kuten maapallon kiertoradan muutokset, akselin kaltevuuden muutokset, mannerliikunnot, vulkaanisen toiminnan lisääntyminen ja auringon lämpöenergian muutokset. Myös jääkaudet ovat jaksollisia. Kylminä aikoina jäätiköt etenevät. Jäätiköitymisten välissä on myös lämpimämpiä kausia. Jos jäätikkö lopettaa etenemisensä muttei sulakaan, puhutaan interstadiaaliajasta. Jos taas ilmasto lämpenee niin paljon, että jäätikkö alkaa sulaa, puhutaan interglasiaaliajasta.

Suomi on ollut viimeisen 2,5 miljoonan vuoden aikana toistuvasti jäätikön peittämä. Jäätiköitymisten välissä on ollut lämpimämpiä interglasiaalikausia. Ei voida kuitenkaan sanoa, kuinka monta kertaa Suomen on peittänyt mannerjäätikkö, koska täältä ei ole löydettävissä täydellistä kerrosjärjestystä, josta voitaisiin päätellä aikaisempien jäätiköitymisten lukumäärä. Viimeisen miljoonan vuoden aikana jäätiköitymisiä on ilmeisesti ollut kymmenen. Ne ovat kestäneet noin 100 000 vuotta, kun taas interglasiaalikaudet ovat kestäneet noin 10 000 vuotta. Viimeisin jäätiköityminen, joka on vallinnut Suomessa, on nimeltään Veiksel-kausi.

Jääkausien syistä englanniksi