Ilmaston lämmitessä jäätikkö alkoi nopeasti sulaa. Sulaminen ei kuitenkaan ollut tasaista, vaan ilmaston lämpenemisen hidastuessa jäätikön reuna pysähtyi paikoilleen jopa vuosisatojen ajaksi. Jään sulaminen vapautti valtavat määrät vettä, joka kuljetti, lajitteli ja kasasi moreeniainesta. Sulamisvesien kuljetus näkyy lajittuneissa maalajeissa. Kun jäätikköjoki pääsee kuljettamaan ainesta, kulkeutuu hienoin aines kauimmaksi jäätikön reunasta. Näin syntyvät savi, hieta ja hiesu. Jokien lisäksi jäätikön kuljettamaa ja kasaamaa lajittumatonta materiaalia lajittelee tuuli.

Kasautumismuotoja

Jäätikön sulaessa osa sen sisällä ja päällä olleesta aineksesta levisi sulamisalueelle löyhäksi pintamoreeniksi. Pintamoreenista ei syntynyt erityisiä muodostumia, vaan muita pinnanmuotoja peittävä ohut kerros. Suurimpia pintamoreenikappaleita ovat siirtolohkareet. Siirtolohkare Kangasalalta 

Paikalleen pysähtyneen jäätikön reunan eteen kasautui jään liikesuuntaan nähden poikittaisia reunamuodostumia. Suomen tunnetuimmat reunamuodostumat ovat Salpausselät, jotka rakentuvat lukemattomista erilaisista, jopa satojen kilometrien pituisen ketjun muodostavista moreenimuodostumista. Jurmon saari on osa kolmatta Salpauselkää 

Jäätikön sisällä tunneleissa ja railoissa sekä jään päällä virtasi jäätikköjokia. Virtausnopeuden hidastuessa jokiuomiin kasautui veden kuljettamaa ainesta. Nämä kasautumat näkyvät nyt maisemassa pitkinä harjuina. Jäätikköjoet pyrkivät virtaamaan alustan painanteita pitkin, ja siksi monet tunnetut harjut kulkevatkin järvialtaiden poikki. Pulkkilanharju 

Jyrkkärinteisissä laaksoissa virratessaan jäätikköjoet kerrostivat usein soraa ja hiekkaa niin paljon, että lähes koko laakso täyttyi. Tälläisiä laaksontäytteitä on esimerkiksi Oulankajoen laaksossa. Oulankajoki ja vähän muutakin 

Jäätikköjokien suistoalueille kasautui hiekkaa ja soraa. Joen laskiessa jään reunassa suoraan mereen tai jääjärveen muodostui suistoon delta. Deltojen hiekkakerroksiin hautautui usein hitaasti sulavia jäälohkareita, jotka nyt näkyvät maisemassa suppakuoppina. Joen laskiessa kuivalle maalle syntyi sanduuri, muinaisten jokiuomien viuhkamaisesti kuvioima hiekkakenttä. Keski-Suomen kauneimmat supat 

Kulutusmuotoja

Jäätikköjoet jättivät alustaansa monenlaisia kulutusjälkiä. Jyrkkien rinteiden pystysuoria jäätikön alle johtaneita virtausuomia kutsutaan nielu-uomiksi. Alaspäin syöksynyt vesi kulutti virtauksessa pyörivien kivien avulla kallioon usein syviä hiidenkirnuja. Lieveuomat ovat rinteiden vaakasuoria uomia, jotka jäätikön reunaa pitkin virtaava vesi kulutti. Satulauomia syntyi jäätikköjärven vesien ylittäessä järveä patoavan esteen sen matalimmasta kohdasta. Suomen neljänneksi suurin hiidenkirnu Mikkelissä