Nykyisin elämme interglasiaalivaihetta, jonka nimi on Holoseeni. Jäätikkö oli uloimmassa asemassaan 18 000-20 000 vuotta sitten Itämeren eteläpuolella. Ilmaston lämpenemisen myötä jäätikön reuna alkoi peräytyä. Suomenlahdelta jäätikkö perääntyi 11 700 vuotta sitten. Lopullisesti Suomi vapautui jään peitosta noin 9 000 vuotta sitten.

Jäätikön peräytymisen jälkeen suurin osa Suomen pinta-alasta jäi veden alle. Näitä alueita kutsutaan subakvaattiksiksi. Sitä pientä osaa, joka säilyi veden koskemattomana, kutsutaan supra-akvaattiseksi alueeksi. Tällaisia alueita on ollut Itä- ja Pohjois-Suomessa. Subakvaattisia alueita luonnehtivat tasaiset sora- ja hiekkakentät sekä savikot. Materiaali näissä on lajittunutta. Tällaiset meri- ja järvikerrostumat peittävät maamme pinta-alasta noin 8,3 %, mutta luku on todellisuudessa paljon suurempi. Tämä johtuu siitä, että tällaiset kerrostumat ovat huonosti vettä läpäiseviä ja niiden päällä on soita. Eniten soita onkin Pohjois-Pohjanmaalla, joka on ollut pääasiassa subakvaattista aluetta.

Jään peräytyessä on Itämeri elänyt erilaisia vaiheita. Veden suolapitoisuus on vaihdellut riippuen siitä, onko se ollut yhteydessä Atlanttiin. Vanhinta vaihetta nimitetään Baltian jääjärveksi. Jäätikön edustalla on ollut myös muita jääjärviä, mutta em. on ollut suurin. Näitä pienempiä jääjärviä on ollut ns. korkeimman rannan yläpuolella Itä-Suomessa ja Lapissa mm. Ilomantsissa, Kuusamossa, Muoniossa ja Kilpisjärvellä. Baltian jääjärvi muodostui noin 12 000 vuotta sitten. Pohjoisessa se ulottui Salpausselille asti.

Jään vetäydyttyä yhä pohjoisemmas pääsi Itämeren altaaseen suolaista vettä ja syntyi Yoldiameri. Tämä tapahtui noin 10 000 vuotta sitten. Tämän vaiheen aikana Itämeren eteläosissa merenpinta oli 50-60 m alempana kuin nykyään. Suomessa merenpinta oli kuitenkin nykyistä korkeammalla. Noin 9 500 vuotta sitten syntyi Ancylusjärvi. Nopean maankohoamisen takia vesi tulvi Tanskan salmien yli. Samaan aikaan vesi laski hyvin nopeasti Suomen rannikolla ja mm. Päijänne ja Näsijärvi kuroutuivat irti. Tämä tapahtui noin 9 000 vuotta sitten. Litorinmerivaihe alkoi noin 7 500 vuotta sitten. Tällöin vesi oli huomattavasti suolaisempaa kuin nykyisin. Tähän vaikutti maailman laajuinen merenpinnan nousu. Nykyistä Itämerta pidetään Litorinameren jatkeena. Niiden välistä rajaa on vaikea sijoittaa johonkin tiettyyn aikaan. Vaihettuminen on tapahtunut vähittäin noin 2 500 vuotta sitten.

Itämeren geologiset vaiheet