Selluloosan keittoprosessissa syntyvää musta- ja sulfiittilipeää ryhdyttiin käyttämään polttoaineena 1950-luvun puolivälissä. Kaikki selluprosessissa ja suuri osa paperinvalmistuksessa tarvittavasta lämmöstä saatiin näin tuotettua - siten kyseessä olikin merkittävä energia- ja ympäristötaloudellinen ratkaisu. Mustalipeää käytetään polttoaineena 11 milj. tonnia kuiva-ainetta vuodessa. Sulfiittilipeää ei enää käytetä (Hoffman & toimituskunta, 1999).

Mustalipeään rinnastettavia energianlähteitä on Suomen teollisuudessa muitakin. Teollisuuden kannalta jätepuuksi luokitellusta puusta tuotetaan noin 17 % kotimaisesta energiasta. Sen sijaan polttopuiden merkitys on hieman laskenut ja viime vuosina käyttö onkin vakiintunut 12-13 %:iin kotimaisista energialähteistä (Hoffman & toimituskunta, 1999).

Suomen metsäteollisuus on erittäin suuri bioenergian tuottaja ja käyttäjä, koska noin 40 % sen kaikesta kuoritusta puuraaka-aineesta poltetaan mustalipeänä. Lisäksi sekä mekaaninen että kemiallinen metsäteollisuus normaalisti kuorivat raakapuunsa ja saavat kuorta polttoaineeksi noin 12 % kaikesta tehtaille tulevasta runkopuun määrästä. Metsäteollisuus käyttää pääosan tuottamastaan energiasta itse (Suomen energiatalous, 1997).

Lähteet:

Hoffman, K. & toimituskunta (1999). Suomen nykyinen energiajärjestelmä. Teoksessa: Energia Suomessa. Tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset. Helsinki: VTT Energia/EDITA.

Suomen energiatalous (1997). Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 8/1997. Helsinki: EDITA