Hanna Vertanen ja Saara Vikström

Suomessa elää neljä suurpetolajia: karhu (Ursus arctos), susi (Canis lupus) ahma (Gulo gulo) ja ilves (Lynx lynx). Maassamme oli vuonna 1997 tehtyjen havaintojen mukaan vähintään 785 karhua, 120 sutta, 116 ahmaa ja 795 ilvestä. Suomen suurpedot ei ole varsinaisesti eläinsystemaattinen yksikkö, eikä se myöskään koostu samaan heimoon kuuluvista lajeista. Karhu kuuluu karhueläimiin, susi koiraeläimiin, ahma näätäeläimiin ja ilves kissaeläimiin. Kyseiset eläimet poikkeavat myös ulkonäkönsä ja elintapojensa suhteen toisistaan, mutta yhteistä niille ovat suuri koko ja samantyyppisillä habitaateilla eläminen . Suurpetojen lainsäädännöllinen asema määräytyy vuonna 1993 säädetyssä metsästyslaissa, jonka mukaan suurpedot ovat samassa asemassa kuin muut riistaeläimet; mahdollista metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteen mukaisesti kantoja vaarantamatta. EU:n elinympäristödirektiivin mukaan kantojen rajoittamisen erityisperusteiksi on kirjattu mm. Omaisuudelle aiheutuva vakava vahinko, muun ekosysteemin suojeleminen sekä yleinen terveys ja turvallisuus. Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietinnön mukaan karhu ja ilves kuuluvat maassamme silmälläpidettäviin, harvinaisiin eläinlajeihin. Karhu on rauhoitettu 1.11.-19.8. ja alle vuoden ikäinen karhu koko vuoden. Ilves on rauhoitettu 1.3.-31.10. ja on karhun tavoin pyyntiluvanvarainen riistaeläin. Susi luokitellaan Suomessa uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi lajiksi ja se on rauhoitettu muualla Suomessa ja poronhoitoalueella 1.4.-30.9. Ahma on Suomessa täysin rauhoitettu, uhanalainen laji.