Lähtökohta

Kehittämishankkeessani on tarkoitus tutkia tvt:n käyttöä autonomisen kielen opiskelun tukena. Tarkoitus on pohtia tvt:n eri sovellutusten (verkkomateriaali, videomateriaali, cd-rom-levyjen jne.) käyttömahdollisuuksia niin opiskelijan aivan itsenäisesti suorittamilla kielikursseilla kuin myös kielikeskuksen järjestämien perinteisten kielikurssien verkko-osuuksilla osana kielikeskuksemme tvt:n opetuskäytön strategiaa. Päähuomion kiinnitän Internetin antamiin mahdollisuuksiin.

Internetin käyttömahdollisuudet ja käytön tarkoituksenmukaisuus riippuu paljolti kielikurssin tasosta ja tyypistä (esim. alkeis-, jatkokurssi, erikoisalan kielen kurssi, keskustelukurssi, tekstinymmärtämisen kurssi, prosessikirjoittaminen).
Itse opetan venäjää, kaikissa ns. pienissä kielissä ongelmana on se, että kouluissa niitä luetaan vähän ja pääsääntöisesti opiskelijat joutuvat aloittamaan kielen aivan alkeista. Hankkeessani keskitynkin lähinnä alkeis- ja jatkokurssitasoihin.

Verkkokeskustelussa pohdittiin, mille kielitiedon (esim. sanasto, kielioppi) ja kielitaidon (kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, suullinen kielitaito, kirjallinen tuottaminen) eri osa-alueille verkko on järkevä ja relevantti oppimisympäristö. Hankkeessani aioinkin pohtia eri osa-alueiden ja verkko-opetuksen suhdetta.

Omalta kannaltani yksi mielenkiintoisimmista verkkokeskustelussa käsitellyistä asioista oli, vastaako verkon käyttö kielitiedon ja -taidon eri osa-alueilla nykyisiä oppimiskäsityksiä.

Ensinnäkin toteaisin, että verkko asettaa tietyt rajoitteet pedagogisille ratkaisuille, sillä verkossa on käytettävissä periaatteessa rajallinen määrä tehtävätyyppejä. Tehtäväeditorit (esim. HotPotatoes) mahdollistavat seuraavat tehtävätyypit:
- aukkotekstiharjoitukset
- monivalintaharjoitukset, lyhytvastausharjoitus (yksittäinen aukkotehtävä)
- sanaristikot
- sekoitettu lause -harjoitukset
- yhdistelyharjoitukset

Hankkeessani aionkin pohtia, vastaavatko verkossa toteutetut harjoitukset esim. konstruktivistista oppimiskäsitys. Hentunen toteaa, että konstruktivistinen opetus- ja oppimiskulttuuri pohjautuu seuraaviin periaatteisiin:
1. Oppilas oppii yhdistämällä uutta tietoa aiempaan tietoonsa asiasta.
2. Oppiminen pyritään yhdistämään aitoihin tilanteisiin ja ongelmiin oppilaan aktiivisen toiminnan avulla.
3. Kontaktiopetus perustuu ryhmä- ja parityöskentelyyn.
4. Opettajan rooli muuttuu (ohjaaja, valmentaja, neuvonantaja).
5. Myönteinen tunneilmasto.
6. Opettaja pyrkii ohjailemaan tiedon oppilaan omaksuman tiedon määrää ja laatua oikeaan suuntaan.
7. Opetuksen kulku ei täysin ennalta suunniteltua.
8. Virheet ovat väistämättömiä. Väärien vastausten merkitys oppimiselle.
9. Arviointi ja palaute monipuolisia.
10. Metakognitiivisten kykyjen tärkeys (kyky säädellä, suunnitella ja arvioida omia ajattelu- ja toimintaprosesseja).
(Hentunen, 2003, 6-7).

Tietokoneavusteisen kielenopetuksen oppimiskäsitykset ovat myös vuosikymmenten kuluessa kehittyneet, esim. behavioristinen, konstruktivistinen, kognitiivinen, sosiokognitiivinen (Warschauer & Healey 1998, Kern & Warschauer, 2000)

Ennakkokäsitykseni on se, että suurin osa esim. verkkoon tehdyistä kielioppiharjoituksista on behavioristiseen oppimiskäsitykseen pohjautuvia drilliharjoituksia (tai enemmänkin drillitestejä).
Hankkeessani aion pohtia sitä, miten harjoitukset saataisiin vastaamaan nykyisiä oppimiskäsityksiä ja millaisia ovat pedagogisesti tarkoituksenmukaisten verkkoharjoitusten ominaisuudet.

Aikataulu ja palautteenkeruusuunnitelma

Syyslukukauden aikana tutustun tarkemmin yllämainittuja kysymyksiä käsitteleviin julkaisuihin. Alustavasti kesän aikana olen jo tutkinut Internetistä löytyvää materiaalia.

Yhteistyössä kolmen kielikeskuksen saksan opettajan kanssa osallistun Oulun yliopiston korkeakouluopetuksen kehittämistoimikunnan tukemaan Pro-SaVe-hankkeeseen (saksan ja venäjän kielten alkeisopetuksen monipuolinen kehittäminen). Hankkeen yhtenä osa-alueena on itseopiskelu, joten Tievie-hankkeessani voin hyödyntää hankkeiden välistä synenergiaa.

Viime keväänä venäjän alkeiskurssi 2:lla 1/4 opetuksesta toteutettiin verkossa (http://cc.oulu.fi/~ahepoaho/gramm/alkeiskurssi2.htm), elo-syyskuun aikana analysoin tarkemmin opiskelijoiden antaman palautteen. Syksyllä -04 venäjän alkeiskurssi 1:llä samoin 1/4 opetuksesta (vai tulisiko sanoa oppimisesta) tapahtuu verkosta, verkko-osiosta kerään palautteen, jonka analysoin tammikuuhun mennessä.

Lisäksi tarkoituksena on syksyn kuluessa koota myös muiden ns. pienten kielten (saksa, ranska, italia, japani) opettajien kokemuksia verkko-opetuksesta.

Palautetta itse hankkeesta saanen vertaisryhmältä, lisäksi kielikeskuksemme amanuessi Matti Karjalainen lupautui antamaan palautetta.

Portfolio on valmis maaliskuun loppuun mennessä.

Lähteitä:

Hentunen, A.-I. (2003) Rakennetaan kielitaitoa. Käytännön konstruktivismia kieltenopettajille. Helsinki

Kern, R. & Warschauer, M. (2000). Theory and practice of network-based language teaching. In M. Warschauer & R. Kern (Eds.), Network-based language teaching: Concepts and practice.New York: Cambridge University Press.

Warschauer, M., & Healey, D. (1998). Computers and language learning: An overview. Language Teaching, 31, 57-71.