Papinjärvi tarvitsee suojelua
|
Papinjärvi tarvitsee suojelua |
|
Papinjärvi on kuin hauras saviruukku Papinjärven ulkoinen kuormitus rehevöitymisen alkusyy Papinjärven sisäinen kuormitus uhkaa pilata järven
|
 Kuva 1: Vedenpinta oli erityisen alhaalla 1996 |
Ensinnäkin järvi on ns. orsivesijärvenä kuin hauras saviruukku:
Järven vesi on merenpinnan yläpuolella, jonne maan kohoaminen
runsas tuhat vuotta sitten sen nosti. Tämä merkitsee sitä, että vesi pysyy
"saviruukussa" vain niin kauan kuin sitä ei rikota. Papinjärven
pohjarakenteesta saa käsityksen katsomalla kuvaa kappaleessa Papinjärvi, esimerkki orsivedestä..
Siitä nähdään, että savipatja on Papinjärven etelä- ja lounaispuolella metrin
paksuisena kerroksena 3-4 metrin syvyydessä maan sisässä. Papinjärven pohjalla se on
miltei pohjamudan alla ja nousee järven pohjoispuolella turvekerroksen alle. Sadevedet
valuvat järveen harjun puolelta joko maan pinnalla tai maan sisässä savipatjaa myöten
Pohjoispuolella oleva Sorkonsuo "kerää" liiat vedet, jonne ne tulevat
suotautumalla. Jos kunnallistekniikka ulottaa toimensa liian lähelle kuivattaen suota,
vedenpinta järvessä alenee. (Alasaarela 1991, 70.)
|
Myös veden alla tai harjun puoleisella alueella tehtävät kaivuutyöt voivat rikkoa Papinjärven vettä salpaavan savikerroksen. Tällöin järven vedet saattavat vuotaa pois, koska maan sisällä olevan pohjaveden pinta on harjualueella selvästi alempana kuin Papinjärven pohja. (Alasaarela 1991, 70.) Papinjärven vedenpinnan vaihteluista enemmän sivulla Papinjärven vedenpinnan vaihteluista ja sen syistä
.
|
Toinen syy Papinjärven erityiselle
suojelutarpeelle on se, että järvi kerää sadevesiä hyvin pieneltä alueelta.
Järvestä ei lähde ojia ja vedet vaihtuvat hyvin hitaasti. Tällainen järvi puhdistuu
hitaasti ja on vaarassa pilaantua. Lentokentän (kuva 2) ja mökki- ja omakotitaloalueen läheisyys ovat omalta osaltaan helposti paitsi pilaamassa, myös rehevöittämässä Papinjärveä. Rehevöitymistä aiheuttaa rehevöittävien ravinteiden kuten typen ja fosforin kulkeutuminen järveen. Tämä näkyy levien lisääntymisenä (leväkukinnot) ja rantojen limottumisena. Rehevöityminen puolestaan heikentää virkistyskäyttöarvoa.(Alasaarela 1991, 71.)
|
Ravinteet voivat tulla kuiva- tai märkälaskeumina ilmasta tai ravinteiden huuhtoutumisena maalta. Alasaarelan (1991) mukaan näyttää siltä, että vaikka lentokenttä on ympäröity ojilla, osa lentokentän jäänpoistoon käytettävästä ureasta peräisin olevasta typestä kulkeutuu Papinjärveen. Typpi liikkuu maan sisällä kulkeutuvien vesien mukana paremmin kuin fosfori. Tämän vuoksi typpi voi kulkeutua ojien alta menevien maavesien mukana. Niinpä ravinteiden huuhtoutumista niin lentoasemalta kuin mökki- tai omakotiasutusalueelta on pyrittävä kaikin puolin vähentämään.(Alasaarela 1991, 71.) Lisää Papinjärven rehevöitymisestä
Kuva 3: Kaisloittunutta Papinjärveä |
Kolmas suojelutarvetta aiheuttava tekijä on järven tilaa uhkaava sisäinen kuormitus. Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan pohjavedestä veteen siirtyvien aineiden vaikutusta. Kun järven pohjasta loppuu happi, alkaa veteen liueta fosforia.(kts pilaantuminen).Tämän lisäksi myös aallokko voi siirtää ravinteita pohjalta veteen. Alkuperäisesti sisäistä kuormitusta aiheuttaa liian suuri ulkoinen kuormitus. Järveä ympäröiviltä alueilta, tässä tapauksessa lentoasemalta tai ranta-asutukselta päin kulkeutuu veteen järven ravintopitoisuutta lisääviä ravinteita.Tämä puolestaan lisää leväkasvua ja kaislottumista niin runsaasti, että bakteerit ja eläinplankton eivät ehdi käyttää kaikkea hyväksi. Ylimäärä levämassasta kerääntyy järven pohjalle. Tämän massan hajoaminen kuluttaa puolestaan happea niin paljon, että pohjan vesi muuttuu hapettomaksi, jolloin pohjalietteessä olevat ravinteet liukenevat veteen.(Alasaarela 1991, 71.) Lisää Papinjärven rehevöitymisestä.
|
Alasaarela, E. 1991.Papinjärvi tarvitsee suojelua. Teoksessa: Kotikuntani Oulunsalo.Ylivieska: Kalajokilaakson Kirjapaino Oy
|
