Sisällön tuotanto

Arviointi ja arvostelu

Opiskelua, opetusta ja oppimista arvioidaan kvalitatiivisesti prosessiarviointina. Arviointi on luonteeltaan formatiivista ja tuloksia tarkastellaan laadullisesti. Arvioinnin tehtävä on tuoda esille kurssin toteuttamisessa käytetty toimintatapa: milloin ja millaisia taitekohtia on ollut, kuinka ongelmatilanteita on ratkaistu ja millaisia innovaatioita on tehty. Arviointi perustuu osallistujien itsearviointiin ja oppimiskokemusten peilaamiseen. (Vrt. Seppänen-Järvelä, 2004, 19-24.)

Reflektio on keskeinen elementti prosessiarvioinnissa (Schön, 1987). Oppijan toiminnan tukeminen on taas keskeinen osa koulutuksen laatujärjestelmää (Karjalainen 2005b, 14). Oppimisen tukemiseksi ja kurssin kehittämiseksi käytetään opinto/oppimispäiväkirjoja, joissa oppijat peilaavat hankkimiaan tietoja ja kokemuksia sekä pohtivat niihin liittyviä tunteitaan ja havaintojaan. Tietoisuuden kehä on toimiva väline tuomaan esille näitä ulottuvuuksia (Seppänen-Järvelä, 2004, 44; vrt. Jeronen & Kaikkonen, 2001, 35-39.)

Opinto/oppimispäiväkirjassaan opiskelija voi pohtia esimerkiksi havaintojaan, ajatuksiaan, tunteitaan, oppimishalukkuuttaan sekä opiskeluaan ja oppimistaan koskevia tekojaan esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

- kehittymishalu
- kiinnostuneisuus ja innostuneisuus
- avoimuus uusille ajatuksille
- elämykset, kokemukset ja niihin liittyneet tunteet ja tuntemukset
- tiedon hankinta-, arviointi- ja arvottamistaito
- käsitteiden ymmärtäminen ja käyttötaito
- ilmiöiden, suhteiden ja merkitysten ymmärtäminen
- esiintymis- ja esittämistaito
- luovuus, pitkäjänteisyys ja keskittymiskykyisyys
- itseohjautuvuus ja omaehtoisuus
- arviointitaito ja sen kehittyminen

Opinto/oppimispäiväkirjan opiskelija voi tuottaa paperiversiona tai sähköisessä muodossa etäopiskelualustalla tai lähettää sähköpostina tutorille opiskelusuunnitelmassaan esittämänsä ajoituksen mukaisesti. (Karjalainen 2005b, 14.)

Koska kurssilla pyritään omaksumaan kehittävän arvioinnin periaatteita, käytetään myös kehittävälle arvioinnille tyypillisiä toimintamuotoja ja -tapoja, joita ovat opinto/oppimispäiväkirjan lisäksi esimerkiksi käytännön toimintaan liittyvät auttavat, kannustavat ja rohkaisevat keskustelut kahden kesken, pienryhmissä ja koko ryhmän kanssa (vrt. Goodchild, 1999, 152). Kurssin aikana ja lopussa opiskelijat käyvät vertaiskeskusteluja Optimassa. Tarkoituksena on, että he pohtivat yhdessä tieto- ja taito-osaamistaan kunkin etätehtävän osalta tavoitelähtöisesti. Tämä tarkoittaa, että heidän tulisi keskustella oppimastaan ja kertoa esimerkkejä terveyskasvatuksellisista ja -opetuksellisista suunnitelmista ja tilanteista. Keskusteluissa käsitellään opiskeltujen tietopuolisten asioiden ja ilmiöiden lisäksi myös esimerkiksi koulussa, kotona ja opiskelu-/työpaikalla ilmenneitä ryhmäytymiseen ja ryhmän toimintaan ja ympäristösuhteeseen liittyviä tieto-, taito-, asenne- ja toimintakysymyksiä. Keskusteluja toteutetaan myös opiskelijoiden keskinäisenä vertaisarviointina, yhteisarviointeina ja opettajan kannustavaan ja ohjaavaan sekä hoksauttavaan palautteeseen pyrkivinä kannanottoina. (vrt. Jeronen, 1998.)

Näin saadaan tietoa oppijoiden oppimistuloksista ja kurssin jälkeisestä osaamisesta (Karjalainen, 2005b, 15). Hyvä oppiminen luodaan yhdessä, joten paikallistutorit ja tarvittaessa myös hankkeen johtoryhmä ohjaavat opinnointia ja antavat palautetta kurssin lähtökohtien ja asetettujen tavoitteiden pohjalta sekä kurssin aikana että sen loppuvaiheessa.

Koulutuksen laatua oppijat voivat arvioida vapaamuotoisissa palautteissa, jotka he lähettävät joko Optiman tai sähköpostin kautta tutoreille ja/tai johtoryhmän jäsenille (Kristiina Simojoki, Veli-Matti Ulvinen, Helvi Kyngäs ja Eila Jeronen). Lisäksi he voivat täyttää Optimaan laadittavan arviointikaavakkeen, jossa arvioivat omaa opiskeluaan ja oppimistaan, opettajien toimintaa ja opetussuunnitelmaa sekä oppimisympäristöä. Myös johtoryhmä tarkastelee omasta näkökulmastaan koko hanketta vertaamalla saatuja kokemuksia hankesuunnitelmaan. Näin saadaan monipuolista tietoa oppimisesta ja opiskelijan toiminnasta mutta myös opettajien ja opiskelijoiden yhteistyöstä sekä opetussuunnitelman toimivuudesta käytänteiden  ja opetussuunnitelman kehittämistä varten. (Karjalainen 2006b, 16). Tiedon saanti kaikista edellä mainituista asioista on tärkeää, sillä kuten Karjalainen (2005b, 18) toteaa ”Koulutuksen laatujärjestelmä on jatkuvaan kehittämiseen tähtäävää yhteistyötä.” Tämä on merkityksellistä senkin vuoksi, että arvioinnilla luodaan sosiaalista todellisuutta (Dahler-Larsen Karjalaisen (2005b, 19) mukaan). Terveystiedon koulutuksen laatujärjestelmän avulla oppijoita voidaan ohjata terveellisten valintojen tekemiseen ja siten kestävään elämäntapaan. Arviointi kuuluu yhtä lailla sekä oppijoille, opettajille että lasten ja nuorten kohdalla myös vanhemmille. Sen kautta mahdollistuu pitkällä tähtäimellä yksilön ja yhteisön sitoutuminen terveellisen ympäristön yhteistoiminnalliseen kehittämiseen.

Opiskelijan opiskelun ja oppimisen arvostelu

Kurssin arvioinnin perusideat opetussuunnitelmallisesti tarkasteltuina ovat seuraavat:
Kurssi arvioidaan numeerisesti asteikolla 0 - 5 kokonaislukuina.

Numeerisessa asteikossa
 5 = erinomainen
 4 = kiitettävä
 3 = hyvä
 2 = tyydyttävä
 1 = välttävä

 0 = hylätty

Hyväksytyn rajana on hyvät tiedot ja taidot, joka tarkoittaa vähintään 3 (hyvä) -tasoista suoritusta.

Hyväksytyn suorituksen kriteerit:

* opiskelija osallistuu aktiivisesti yhteistoimintaan ja keskusteluihin etäopetusalustan kautta

* opiskelija osoittaa:

# hankkineensa tavoitteiden mukaiset tiedot hahmottamalla käsitteet ja niiden väliset suhteet

# pohdiskelevansa omaa suhdettaan terveyskäsityksiin ja pyrkivänsä toimimaan terveysvastuullisesti

# pystyvänsä käyttämään tieto- ja viestintätekniikan ohjelmia ja työkaluja tehtäviä ratkaistessaan.

Kiitettävän suorituksen kriteerit:

* opiskelija rakentaa myönteistä ilmapiiriä kannustamalla ja tukemalla toisia opiskelijoita tiedollisesti ja taidollisesti opiskelutehtävissä

* opiskelija osoittaa:

# pystyvänsä rakentamaan integratiivista tietoa eli sitomaan terveystiedon asioita aikaisempiin tietoihinsa ja omaan arkielämäänsä

# pohdiskelevansa terveyskäsityksiään ja –toimintaansa oman elämänsä ja työnsä kannalta

# pystyvänsä rakentamaan sellaisia oppimistehtäviä, joissa oppijat oppivat käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa tehtävien ratkaisemisessa

Erinomaisen suorituksen kriteerit:

* opiskelija rakentaa terveysmyönteistä ilmapiiriä ympäristössään kannustamalla ja tukemalla tiedollisesti ja taidollisesti yhteisön jäsenten terveyskäyttäytymistä

* opiskelija osoittaa:

# pystyvänsä laajentamaan ja syventämään integratiivista tietoa koskevaa terveyskäsitystään sitomalla terveystiedon asioita omaan ja yhteisönsä arkielämään.

# pohdiskelevansa terveyskasvatuksellista toimintaansa oman elämänsä ja työnsä kehittämisen kannalta

# pystyvänsä valitsemaan sellaisia oppimisympäristöjä, joissa oppijat oppivat käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa tehtävien ratkaisemisessa

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että
* arviointitavoista, aikatauluista yms. sovitaan opiskelijoiden kanssa kullakin kurssilla erikseen
* opiskelija osallistuu keskusteluun ja erilaisiin opiskeluaktiviteetteihin omasta oppimisestaan huolehtivana ja vastuullisena yksilönä ja ryhmän jäsenenä

* opiskelija tarkastelee ja pohdiskelee oppimispäiväkirjassaan opiskeluprosessiaan ja oppimistaan sekä opetusta ja sen laatua suhteessa kurssin tavoitteisiin. Tavoitesuhteisella arvioinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Benedictin (1991, 84) tekemän määrittelyn mukaisesti kognitiivisten, affektiivisten ja eettisten tavoitteiden pohjalta tapahtuvaa käyttäytymisen arviointia.