Pedagoginen oppiminen

Pedagoginen muutos –verkkojakso vahvisti käsitystäni, että  opiskelijalähtöisyys ja vuorovaikutuksellisuus ovat pedagogisia tavoitteita, joita verkko-opetuksessa kuten muussakin opetuksessa tulee edistää. Vastuuta opiskelu-oppimisprosessista tulee luovuttaa opiskelijalle. Verkkopedagogiikassa ryhmäyttämisellä ja ryhmäytymisellä sekä niihin liittyvillä sosiaalisten käytänteiden luomisella on keskeinen merkitys.

”Terveyskasvatuksen ja terveystiedon didaktiikkaa verkossa” –kurssin laadun kehittämisen tulee perustua siihen, että opetus lähtee opiskelijoiden ja opettajien tarpeista. Jotta nämä tarpeet voidaan tyydyttää, Heikkilän ym. (2005, 33) mukaan opiskelijoiden kognitiivisten palvelujen tulisi sisältää neuvontaa, opintojen ohjausta ja tukea sekä oppimisen arviointia tukevia työkaluja.  Affektiivisten palvelujen tulisi virittää ja ylläpitää motivaatiota ja sitoutumista sekä itsearvostusta. Systeemisten palveluiden tulisi tarjota tietoteknistä ja verkon käyttöön liittyvää tukea. 

Terveystiedon verkkokurssissa kognitiiviset ja affektiiviset palvelut pyritään ottamaan huomioon kurssin suunnittelussa mm. siten, että ydinsisältöjen opiskelu- ja oppimisprosessit perustuvat korkealaatuisiin, monipuolisiin www-sivuihin. Sivut sisältävät kussakin aiheessa kokonaisuuteen johdattelevan osion, jossa voi olla esimerkiksi tekstiä, kuvia ja videoklipsejä. Lisäksi jokaiseen aiheeseen liitetään syventävää ja laajentavaa materiaalia sisältäviä linkkiosoitteita sekä erilaisia tehtäviä. Tehtävät suunnitellaan kurssitavoitteiden mukaisesti siten, että ydinsisältöjä koskevat tehtävät ovat muita vaativampia. Tehtävien tekemistä tuetaan ohjeilla, oppijoiden keskinäisillä keskusteluilla ja oppijoiden kysymyksiin vastaamalla. Itse- ja vertaisarviointi kytketään opintojen elimelliseksi osaksi esimerkiksi opiskelu/opintopäiväkirjan avulla. Etenkin itsearviointi on tärkeää paitsi produktin arvioinnin myös prosessin seurannan kannalta.  Sen avulla oppijat kykenevät tarkastelemaan omaa vastuutaan oppimisestaan. Arvioinnin periaatteena on tavoitesuhteinen myönteisesti sävyttynyt kehittävä palaute. (Vrt. Heikkilä ym. 2005, 34.)
Systeemisiä palveluita tarjoavat avoimen yliopiston tieto- ja viestintätekniikan tukihenkilöt koko kurssin ajan.

Opettajien tarvitsemia tukipalveluja ovat lähiopetuksen verkkotuki ja koulutuspalvelut (Heikkilä ym. 2005, 33). Terveystiedon verkkokurssin opettajat perehdytetään etukäteen kurssin opetussuunnitelmaan sekä Optima-ympäristön käyttöön. Jos ongelmia ilmenee, joko Oulun yliopiston hankkeen johtoryhmäläiset tai avoimen yliopiston TVT-tukihenkilöt auttavat niiden ratkaisemisessa riippuen ongelmien laadusta. Opetuksen toteuttamiseen tarvittava aikaresurssi pyritään hahmottamaan ja ottamaan huomioon jo opetussuunnitelmaa laadittaessa. Kurssin kuormittavuutta ajankäytön osalta seurataan sekä kurssin aikana että kurssin lopussa. 

Verkko-opetuksen laadun varmistamiseksi terveystiedon verkkokurssin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppijoiden näkökulmasta etenkin oppimisen tehokkuuteen ja opetuksen saavutettavuuteen. Tällöin tarkastellaan sitä, mitä oppijat toteavat palautteissaan verkko-opiskelutaidoistaan, opetussisällöistä, -menetelmistä ja työtavoista. Lisäksi keskustellaan yhdessä kurssilla toimivien opettajien kanssa heidän verkko-opetustaidoistaan, niiden kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista sekä siitä, miten yhdessä voitaisiin kehittää työskentelyä tukevia työmenetelmiä ja lisätä kannustavaa palautetta. (vrt. Heikkilä ym. 2005, 35, 36.) 

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että oppimisen ja opetuksen laadukkuus kulkevat käsi kädessä. Laadun hallinnassa huomiota tulee kiinnittää 1) opetuksen edellytyksiin ja resursseihin, 2) opetus- ja oppimisprosesseihin, 3) opetuksen ja oppimisen arviointiin sekä 4) sisällöntuotannon arviointiin (vrt. Heikkilä ym. 2005, 38, 39).