Toteutus

Työtapaesimerkit on valittu siten, että ne tukevat koulun ja opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. Opetus-opiskelu-oppimisprosessia koskevan lähestymistapansa puolesta ne on jaettu neljään ryhmään:

• Kokemukselliseen oppimiseen kuuluvat tietoiseen reflektiivisyyteen tähtäävät työtavat
• Tutkivaan oppimiseen kuuluvat ajattelun taitojen kehittymiseen tähtäävät työtavat
• Ongelmanratkaisuoppimiseen kuuluvat merkitysten luomiseen tähtäävät työtavat ja
• Arvokasvatukseen kuuluvat eettisyyden kehittymistä tukevat työtavat.

Tietoiseen reflektiivisyyteen tähtäävät työtavat

Tietoisen reflektiivisyyden taidolla tarkoitetaan miettimisen ja harkinnan taitoa. Se on itsensä tiedostamista ja tietoisuutta omista taidoista, haluista ja mahdollisuuksista sekä taitoa hallita omaa oppimisprosessia. Se sisältää kyvyn valikoida työskentelytapoja ja kehittää uusien ongelmien edellyttämiä toimintatapoja sekä valmiuden osallistua työtä ja sen tavoitteita koskevaan päätöksentekoon. (Luukkainen 2005, 59.)

Dewey (1910, 72) tiivisti reflektiivisen ajattelun loogiset periaatteensa teoksessaan How we think viiteen vaiheeseen:

1) ongelman tunnistaminen (a felt difficulty)

2) ongelman paikantaminen ja määrittely (its location and definition)

3) mahdollisen ratkaisun ehdottaminen (suggestion of possible solution)

4) seurauksien arviointi (development by reasoning) ja

5) lisätoimenpiteet tai ratkaisun hyväksyminen tai hylkääminen (further observation and experiment leading to its acceptance or rejection). Vaiheet eivät ole täsmälleen toisistaan erotettavissa tai seuraa toisiaan tietyssä järjestyksessä. Deweyn mukaan reflektiivinen ajattelu edellyttää tiettyjä persoonallisia luonteenpiirteitä ja asennetta, kuten ennakkoluulottomuutta ja vastuullisuutta. Reflektiivisen ajattelun prosessi on jatkuva. Prosessin edetessä tulee esille jatkuvasti uusia ongelmia.

Konstruktivistisiin käsityksiin tiedonmuodostuksesta kuuluu puolestaan se, että yksilö rakentaa tietämystään niiden kokemusten ja tietämysten perusteella, jotka hän pystyy liittämään kyseiseen tilanteeseen (Ausubel 1963; Rauste-von Wright & von Wright 1995). Oppimisen osalta konstruktivistisissa suuntauksissa on lisäksi keskeistä luovien, reflektiivisten toimintojen ja oppijoiden aktiivisuuden korostaminen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys. Aikaisemmat tiedot vaikuttavat siihen, miten kokemuksia tulkitaan. (Tynjälä, 1999, 37–61.)

Elämysten ja kokemusten kautta oppiminen on ihmiselle luonnollinen tapa selviytyä ja kehittyä. Parhaimmillaan se on tapa tarkastella maailmaa, ymmärtää sitä ja elää sen kanssa tasapainossa. Se voi olla yhdistävä side sukupolvien ja kulttuurien tai eri oppiaineiden, tieteenalojen ja tieteiden välillä. Kasvun tavoitteena voi olla kyky elää omaa elämäänsä itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä kunnioittaen. Elämysten ja kokemusten kautta oppimisessa korostuu myös yksilön ja ryhmän välinen vuorovaikutus. Ryhmän itsekunnioitus perustuu sen jäsenten keskinäiseen kunnioitukseen. (Lehtonen 1998, 7.)

Oppimisprosessi alkaa oppijasta, joka toimii ryhmässä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisoppijoiden kanssa. Yhteiselle ryhmäkokemukselle etsitään sopiva ympäristö ja paikka, jossa voidaan toimia aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti. Ryhmässä luodaan ongelman ratkaisutilanne, jossa toteutuu ns. kokemuksellinen sykli (Kolb 1984). Koetaan elämys, jota tarkastellaan, havainnoidaan, pohditaan ja käsitteellistetään. Tämän jälkeen toimitaan aktiivisesti uudessa tilanteessa ja koetaan uusi elämys jne. Kokonaiskäsitys muodostuu siten syklisen prosessin tuloksena. Prosessi etenee haluun ja tahtoon kokea jälleen uusi elämys, josta siirrytään uuden ongelmaratkaisutilanteen välityksellä uuteen kokonaiskäsitykseen. Näin prosessi jatkuu ja kehittyy laajempana ja syvällisempänä eteenpäin. (Karppinen 1998, 35.)

Esimerkkinä tällaisesta työtavasta on oppimispolun tehtävien kautta tapahtuva ensiapuopetus. Oppimispolku voidaan rakentaa vaikkapa koulun lähimaastoon. Siihen kuuluu viisi pistettä, joissa harjoitellaan hoitamaan erilaisten havereiden seurauksena syntyneitä kuvitteellisia tapauksia. Kullakin pisteellä on opettajan tai oppijoiden laatima aihe, tapauskuvaus siihen liittyvine tehtävineen sekä tehtävien tekemiseen tarvittava välineistö. Esimerkissämme ensimmäisen pisteen aiheena on ”Yläraajan murtumien ensiapu” (Taulukko 4.5). Tapauskuvaus voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: ”Olet lenkkeilemässä metsässä ja kaverisi kompastuu ja kaatuu vatsalleen. Hän valittaa kovaa kipua sekä ranteessa että olkapäässä. Hän ei pysty liikuttamaan kättä. Ranne ja solisluu ovat murtuneet.” Oppijoiden tehtävänä on pohtia ensiavun tarpeellisuutta ja sen toteuttamiskeinoja sekä harjoitella ensiavun antamista ja potilaan kuljettamista ”hoitopaikalle”. ”Hoitopaikalla” tarkastellaan tehtyjä toimenpiteitä ja niiden oikeellisuutta ottaen samalla huomioon ensiavun antamiseen vaikuttavat anatomiset ja fysiologiset seikat. Tämän jälkeen oppijat siirtyvät seuraavalle pisteelle jne.

Taulukko 4.5. Esimerkki ensiapuopetuksen opetuspolun aiheista ja tehtävistä

 

Tapauksen aihe	Tehtävät
Yläraajan murtumien ensiapu	Miten toimit?     1. Minkälaista ensiapua annat ja miksi?     2. Harjoittele ranteen sitominen ja käden tukeminen.             Kuljettakaa yksi potilas opettajan luo.
Nilkan nyrjähdyksen ensiapu	Miten toimit? Minkälaista ensiapua annat ja miksi? Minkälaista ensiapua antaisit talvella, entä kesällä? Sido nilkka niin, että molemmille puolille kantapäätä syntyy nk. lukko, joka estää jalkaterän liikkumisen sivusuunnassa. Miten sitoisitte nilkan, jos joustosidettä ei olisi käytettävissä? Kuljettakaa yksi potilas opettajan luo.
Pistohaavan ensiapu	Miten toimit? Mitä voit tehdä haavalle onnettomuuspaikalla? Minkälainen on kolmioliinalla tehty jalkasidos? Harjoittele ko. sidosta. Kuljettakaa yksi potilas opettajan luo. Mistä syistä on mentävä lääkäriin?
Ison viiltohaavan ensiapu	Miten toimit? Miten tyrehdytät verenvuodon? Harjoittele haavan sitomista. Mihin asentoon käsi tuetaan? Auttakaa yksi potilas opettajan luo. Milloin on mentävä lääkäriin?
Suurten verenvuotojen tyrehdyttäminen	Miten toimit?     1.      Miten voit auttaa välittömästi ilman                              mitään ensiaputarvikkeita?         2.  Mitä sitomistapaa käytetään suurissa                            verenvuodoissa?     3.      Harjoittele siteen tekemistä.     4.      Mihin asentoon vamma-alue tuetaan kuljetusta            varten? Kuljettakaa yksi potilas opettajan luo.